Vaatevaihtoa, korjausompelupajoja, kokkikursseja… CARE-hanke tuo kiertotaloudella iloa arkeen ja naapurustoon

Kuva: Eva Rudolf/ CSCP (Collaborating Centre on Sustainable Consumption and Production). CARE-hankkeen kumppanit kuudesta maasta tapasivat hankkeen aloituskokouksessa tammikuussa.
Facebooktwitterlinkedin

Miten oman jääkaapin voisi organisoida niin, että ruoka-aineet tulee syötyä, eivätkä ne päätyisi hävikiksi? Millaisia ripereseptejä voisi soveltaa kodin ruokapöydässä?

Millä pesuohjelmalla ja kuinka usein lempipaita kannattaa pestä, jotta se säilyisi käyttökuntoisena mahdollisimman pitkään? Voisikohan järjestää ystäväporukan tai naapuruston kesken vaatevaihtoringin, jossa voisi jakaa lainakäyttöön vaatekaappien aarteita?

Arjen kiertotaloutta voi helpottaa paitsi tiedolla, myös uusilla toimintamalleilla ja yhteisöllisyydellä.

Vaikuttavia keinoja ruokahävikkiin ja vaatteiden kiertotalouteen

Tämän vuoden alusta käynnistyi uusi kansainvälinen tutkimushanke nimeltä CARE.

Akronyymi tulee englannin sanoista Circular consumption Activities to tRansform households toward material Efficiency. Hanke siis edistää resurssitehokkuutta, kestävää elämäntapaa ja kiertotalouden mukaisia toimintatapoja kotitalouksien arjessa.

CARE-hanke keskittyy ihmisten päivittäisten tottumuksien vivuttamiseen kohti kiertotaloutta etenkin kahden kriittisen materiaalivirran, ruoan ja vaatteiden osalta. Näiden kulutuksen ympäristöjalanjälki on suhteellisen suuri.

Hanke osallistaa kuluttajia, kansalaisjärjestöjä ja tutkijoita löytämään pieniä ja suuria keinoja, joilla vähennetään ruokahävikkiä ja tekstiilijätettä.

”Muutokset eivät tapahdu hetkessä, vaan arjen rutiininen muuttaminen ja etenkin muutoksissa pysyminen vievät aikaa. Pienilläkin muutoksilla voi kuitenkin olla iso merkitys kestävälle hyvinvoinnille”, tietää Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa toimivan Wastebusters-tutkimusryhmän professori Elina Närvänen.

Mikä muuttaa käytöstä?

Tampereen yliopisto johtaa ja koordinoi hanketta. Tampereen yliopiston tutkijaryhmä vastaa koko hankkeen hallinnosta.

Kuvassa on Tampereen yliopiston työporukka eli hankkeen koordinoiva ryhmä. Kuvassa vasemmalta oikealle Malla Mattila, Martta Vänskä, Mari Ainasoja, Nina Mesiranta, Elina Närvänen ja Hanna Hästbacka. Kuva: Eva Rudolf/CSCP.
Kuvassa on Tampereen yliopiston työporukka eli hankkeen koordinoiva ryhmä. Kuvassa vasemmalta oikealle Malla Mattila, Martta Vänskä, Mari Ainasoja, Nina Mesiranta, Elina Närvänen ja Hanna Hästbacka. Kuva: Eva Rudolf/CSCP.

Horisontti Eurooppa -rahastosta rahoituksensa saavassa hankkeessa on mukana myös kansainvälisiä kumppaneita esimerkiksi Saksasta. Tampereen yliopiston osuus 5,5, miljoonan euron budjetista on noin miljoona euroa.

Hanke kytkeytyy myös EU:n Circular Cities and Regions -aloitteeseen, jossa Pirkanmaa on mukana.

Tampereen yliopisto on mukana myös toisessa, inhimillisten kokemusten roolia kiertotaloudessa tutkivassa CIRCEX-hankkeessa, jossa toimii myös Turun yliopisto.

Molemmat hankkeet, sekä CARE että CIRCEX, tutkivat sitä, millaiset asiat vaikuttavat ihmisten käyttäytymisen muutoksiin.

”Hyvää tahtoa ja pyrkimystä on monilla, mutta kestävyyttä kuvaavat asenteet eivät helposti realisoidu käytännön toimintaan. Suurimmalle osalle ihmisistä ei riitä se, että periaatteessa kannattaa kestävyyttä. Jos sen toteuttaminen on arjessa hankalaa, se jää”, kuvailee Turun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Elina Jaakkola.

Sata kotitaloutta pilotteihin

CARE-hanke ottaakin käytännöllisen otteen muutoksen tutkimiseen. Arjen kiertotalouskäytäntöjä voi omaksua osallistumalla ja tekemällä itse, vaihtamalla vinkkejä muiden kuluttajien kanssa ja vertaisvaikuttamalla.

Tärkeänä kumppanina CARE-hankkeessa toimii tamperelainen Ekokumppanit Oy, jolla on pitkä kokemus ruoan ja tekstiilien kulutuksen ympäristövaikutusten vähentämisestä. Ekokumppanit on esimerkiksi organisoinut ruokahävikkikampanjoita kouluihin ja järjestänyt SWAP!-vaatteidenvaihtotapahtumia.

”Lähdemme innolla, yhteistyössä kotitalouksien ja muiden hankekumppanien kanssa, kehittämään ja kokeilemaan uusia neuvontapalveluja, jotka auttavat kotitalouksia muuttamaan ruoan ja tekstiilien kulutuskäyttäytymistään kiertotalousajattelun mukaiseksi”, Ekokumppanien projektipäällikkö Sanna Teinillä sanoo.

Hankkeessa etsitään yhteensä sata kotitaloutta mukaan pilotteihin joko ruokahävikin vähentämiseen tai vaatteiden kiertotalouteen.

Kotitalouksia tullaan hakemaan mukaan ensi vuoden alkupuolella.

”Hankkeen aikana Ekokumppanit rekrytoi erilaisia kotitalouksia osallistumaan kiertotalouspilotteihin, joten kiinnostuneiden kannattaa jo laittaa Ekokumppanien somekanavat seurantaan esimerkiksi Facebookissa, LinkedInissä tai Instagramissa”, vinkkaa Teinilä.

Yhteisiin pajoihin mukaan

Kotitaloudet saavat pilottien aikana vuosina 2025–2026 tietoa ja työkaluja sekä pääsevät osallistumaan yhteisölliseen toimintaan.

”Tyypillinen tapa muuttaa ihmisten käyttäytymistä on tieto ja informaatio-ohjaus. Hankkeessa annetaan neuvontaa ja tietoa oman kulutuksen vaikutuksista sekä vaihtoehdoista, mutta enemmän on tarkoitus muuttaa arjen käytäntöjä”, Elina Närvänen sanoo.

Tämä voi tarkoittaa ruoanlaittovinkkejä, oppia ostosten suunnitteluun sekä niksejä pakastimen tai jääkaapin järjestelyyn tai muuhun ruoan säilyttämiseen. Nämä auttavat pienentämään ruokahävikkiä.

Vaatteiden kiertotaloudellista käyttöä puolestaan edistävät vaatteiden pesemisen, huoltamisen ja korjaamisen taidot.

Tärkeä osa hanketta on sosiaalisuus ja yhdessä oppiminen. Luvassa saattaakin olla esimerkiksi ompelu- ja korjauspajoja sekä kokkikursseja.

”Usein ympäristö- ja ilmastoasiat voivat herättää ahdistusta ja tunnetta siitä, että on luovuttava jostakin. Me haluamme muistuttaa, että kiertotalous voi saada aikaan iloa ja positiivista muutosta arjessa”, Närvänen summaa.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset.

Kuva: Eva Rudolf/ CSCP (Collaborating Centre on Sustainable Consumption and Production). CARE-hankkeen kumppanit kuudesta maasta tapasivat hankkeen aloituskokouksessa tammikuussa.

Facebooktwitterlinkedin