Jätteen kierrätysasteessa parantamisen varaa kotitalouksissa

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi 10. joulukuuta 2020 uutta alueellista seurantatietoa kotitalousjätteen määristä ja kierrätysasteesta.

”Kierrätysasteissa ja jätemäärissä nähdään heikkoja positiivisia signaaleja. Useimmilla kuntaseuduilla jätemäärät ovat jonkin verran vähentyneet. Mutta ikävä kyllä kotitalousjätteiden kierrätysasteet eivät ole nousseet niin nopeasti kuin haluaisimme nähdä”, sanoo SYKEn tutkija Tiina Karppinen.

Karppinen esitteli uusia tuloksia SYKEn ja Tilastokeskuksen yhteisessä, kiertotalouden indikaattoreita käsitelleessä webinaarisarjassa joulukuussa. Edellisen kerran seurantatietoa kerättiin vuonna 2018.

Kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen seurantatiedot laskettiin 10 kuntaseudulle, joita ovat Forssa, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki ja Turku.

Lisäksi seurantaan on yhdistetty Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tuottamat pääkaupunkiseudun tiedot, joihin Vantaa kuuluu.

Jätemäärissä vaihtelua

Seurantatulosten mukaan eri alueiden kehitys kotitalouksien jätemäärässä ja sen kierrätyksessä kulkee eri suuntiin: toisaalla asukaskohtaiset jätemäärät ovat kasvaneet ja toisaalla laskeneet.

Hyvinkään, Joensuun, Jyväskylän, Lahden, Riihimäen, Turun ja Vantaan seuduilla kotitalousjätteen määrien arvioissa havaittiin laskua.

Asukkaiden kotona tuottamien jätteiden määrä siis väheni.

Näillä alueilla kotitalousjätteiden määrien kuntaseutukohtainen vähenemä on 1 – 12 prosenttia.

Eniten asukaskohtainen jätemäärä on vähentynyt Kiertokapulan alueella, Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Siellä jätemäärä putosi jopa 20–25 kiloa asukasta kohden.

Kierrätysaste koheni parhaimmillaan kaksi prosenttiyksikköä

Kotitalousjätteen kierrätysasteet nousivat jonkin verran Joensuun, Kuopion, Lahden, Porvoon, Turun ja Vantaan seuduilla, joilla kasvu on ollut noin 1–2 prosenttiyksikköä.

”Vahvinta kierrätysasteen kasvu on ollut Turun seudulla”, toteaa Circwaste-hankkeen vastuullinen johtaja Tuuli Myllymaa SYKEstä.

Kotitalousjäte on kodeissa tuotettua yhdyskuntajätettä, kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Kotitalousjäte viedään joko pihalla olevaan keräysastiaan tai kauemmas alueelliselle keräyspisteelle, jäteasemalle tai esimerkiksi kaupan pullonpalautusautomaattiin.

Biojätteen erilliskeräys kasvussa

Biojätteen erilliskeräys vaikuttaa paljon kierrätysasteeseen, koska biojäte on painoltaan suurin erilliskerättävä jätelaji.

Seurannan perusteella biojätteen erilliskeräysaste nousi vuosina 2016–2019 Hyvinkään, Jyväskylän, Kuopion, Porvoon ja Riihimäen seuduilla sekä vuosien 2018–2019 aikana Lahden ja Turun seuduilla.

Vantaalle vastaavaa tarkastelua ei tässä tehty, mutta HSY seuraa seudun biojätteen erilliskeräystä.

Lajittelun helppous vaikuttaa tunnetusti kierrätysintoon.

Seurannan alueista biojätteen erilliskeräys on jokaisella kiinteistöllä Lappeenrannan ja Jyväskylän seuduilla.

Hyvinkään, Joensuun, Kuopion, Porvoon ja Riihimäen seuduilla biojätettä kerätään vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä. Lopuilla alueilla keräys on pakollista suuremmissa kiinteistöissä tai siihen ei ole velvoitettu.

Kierrätystavoitteeseen vielä matkaa

Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta EU-maissa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 43 prosenttia vuonna 2019.

Koska 55 prosentin yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeseen on vielä matkaa, työtä on tehtävä paljon kotitalousjätteen kierrätyksen tehostamiseksi.

”Alueellisen seurannan merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tarvitaan alueellisia ratkaisuja ja parhaiden ideoiden monistamista. Olisi myös tärkeää tietää, minkälaista kehitys on ollut kotitalouksien lisäksi muissa yhdyskuntajätteissä esimerkiksi kaupoissa, ravintoloissa, toimistoissa ja kouluissa”, Tiina Karppinen korostaa.

Eniten kirittävää sittenkin muualla kuin kotitalouksissa?

Seurannassa mukana olleilla seuduilla kotitalousjätteiden määrät laskivat tai nousivat vain heikosti. Sen sijaan Tilastokeskuksen yhdyskuntajätetilastojen mukaan yhdyskuntajätteiden määrä on noussut selvästi vuodesta 2017 vuoteen 2018 ja lievästi myös vuoteen 2019 mennessä.

Näiden arvioiden valossa vaikuttaa siltä, että yhdyskuntajätteen määrä olisikin kasvanut hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa eikä kotitalouksissa.

Kierrätystä lisäävien toimien käyttöönottoa kentällä on seurantavuosina hidastanut odotus uudistettavan jätelain sisällöstä, joka tulee monin tavoin vaikuttamaan jätealan käytäntöihin.

Alueiden välinen vertailu vaikeaa

SYKE on kehittänyt yhdessä jätealan toimijoiden kanssa vuodesta 2018 saakka menetelmää, jolla voidaan arvioida kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen kehitystä eri alueilla Suomessa.

Nyt toteutetulla seurannan toisella kierroksella aiempien vuosien tietoja on tarkennettu yhteistyössä jätelaitosten kanssa sekä päivitetty vastaamaan uusimpia tietoja. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toteuttaa Vantaan seurannan osana HSY:n seudullista tiedontuotantoa.

Alueellinen jäteseuranta perustuu monelta osin arvioihin, joten jätemääriä ja kierrätysasteita ei voida vielä vertailla eri alueiden välillä.

Alueiden taustatiedoissa on merkittäviä eroja. Lukuihin tuleekin suhtautua suuntaa antavina, tarkentuvina arvioina.

”Olisi hyvä, jos pystyisimme vertailemaan tuloksia myös alueiden välillä. Nyt tiedot eivät ole vertailukelpoisia alueiden välillä. Siksi tarkastelemme alueen sisäisiä kehitystrendejä”, Karppinen tarkentaa.

SYKE julkaisi 10. joulukuuta myös uutta tietoa kiertotalouden sosiaalisista indikaattoreista.

Tilastokeskus puolestaan julkaisi 9.12.2020 Circwaste-hankkeen yhteydessä kehitetyn indikaattorisarjan kiertotalouden liiketaloudesta.

Kuvio: SYKE/ Circwaste-hanke.