Suomalainen ruokaketju on laatinut ainutlaatuisen tiekartan. Sen toimet auttavat puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä.

Missä ruokahävikkiä syntyy ja miksi? Laajan yhteistyöhankkeen ansiosta Suomella on tästä pian erittäin hyvä kokonaiskuva. Samalla kootaan keinoja, joilla hävikkiä voi vähentää.

Luonnonvarakeskus (Luke) on koordinoinut työtä, jossa Suomeen on kehitetty kansallinen ruokahävikin seurantajärjestelmä.

Koko ruokaketju on laatinut yhteisen tiekartan, joka kokoaa keskeisiä keinoja vähentää elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa: alkutuotannossa, teollisuudessa, kaupoissa, ravitsemuspalveluissa ja kotitalouksissa.

Tiekartta julkaistiin tammikuun puolivälissä Luken järjestämässä webinaarissa.

Tiekartta tiivistää ruokahävikin vähentämiskeinot kuuden keihäänkärjen avulla: 1) Vaikuttavat ohjauskeinot, 2) Kasvatuksella ja tiedolla kohti kestävämpää yhteiskuntaa, 3) Käytäntöjä muuttamalla kestävämmäksi, 4) Teknologiasta älyä, uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja, 5) Tutkimuksen kehitys ja hävikin seuranta sekä 6) Yhdessä enemmän.

Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä.

”Tavoite puolittaa ruokahävikki on kova. Tarvitaan ohjauskeinoja, vapaaehtoisia sopimuksia ja yhteistyötä, jotta tähän päästään”, sanoo Luken tutkija Hanna Hartikainen.

Kaikkia keihäänkärkiä yhdistää kolme periaatetta: elintarviketurvallisuus, ympäristövaikutusten vähentäminen ja taloudellinen kannattavuus.

”Yhdessä ketjun osassa tehty toimenpide ei saa siirtää ympäristökuormaa toisen ketjun vaiheen huoleksi”, Luken tutkija Inkeri Riipi huomauttaa.

Vapaaehtoisesti ja ketterästi

Vaikuttavia ohjauskeinoja on monia.

EU:n vuonna 2019 antama asetus velvoittaa EU-jäsenmaat seuraamaan jatkuvasti ruokahävikkiä ja elintarvikejätettä. Työhön kannustavat myös YK:n kestävän kehityksen agenda sekä Suomen hallitusohjelma.

Luken tutkija Inkeri Riipi kertoo, että tiekarttatyön valmistelussa sidosryhmät painottivat vapaaehtoisia ohjauskeinoja:

”Vapaaehtoiset keinot ovat nopeita ja ketteriä. Esimerkiksi materiaalitehokkuussitoumuksen tavoite on parantaa yritysten kannattavuutta ja pienentää ympäristövaikutuksia”, Riipi huomauttaa.

Motivan koordinoiman Elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksen ovat jo allekirjoittaneet niin Elintarviketeollisuus, Päivittäistavarakauppa kuin Suomen Pakkausyhdistyskin.

Tavoitteena on laajentaa sitoumusta lähivuosina ravitsemuspalveluihin ja alkutuotantoon.

Yhteinen materiaalifoorumi

Ruokahävikin vähentämisen keinot tulisi tuoda koulutukseen. Asioita käydään jo läpi kotitaloustunneilla yläkoulussa, mutta niitä voisi opettaa myös alakoulussa, varhaiskasvatuksessa, toisella asteella ja ammattiopetuksessa.

Sosiaaliset normit ovat hyvin voimakas vaikuttamiskeino, jota tulisi tutkia ja hyödyntää nykyistä enemmän.

”Esimerkiksi punalaputettujen tuotteiden ostamisesta on tullut laajasti hyväksyttyä eri tuloryhmissä”, Riipi kertoo.

Elintarvikeketju suunnittelee yhteisen materiaalifoorumin perustamista. Toimijat voisivat tuoda ylijäämätuotteitaan esiin vuorovaikutteisessa, informatiivisessa verkkofoorumissa, josta muut ketjun toimijat voisivat löytää hyödynnettävää.

Brändää vastuullisuus

Toimintaympäristöä voi muokata sellaiseksi, että hävikkituotteille syntyy kysyntää. Kaupoissa tätä voidaan tehdä tuotesijoittelulla, punalaputuksella ja dynaamisella hinnoittelulla.

Ruokahävikkisovellukset ja älyjääkaapit helpottavat reseptien ja ruokaostosten suunnittelua.

Sinkkutalouksille voi tarjota pienempiä pakkauskokoja. Uudelleensuljettava pakkaus estää ruoan pilaantumista.

Yksi keino on myös tehdä vastuullisuudesta myyntivaltti brändäämällä hävikkituotteita vaikkapa kaupan omana tuotesarjana.

Teknologia avittaa

Luken pilottiprojektissa ravintolat ja kaupat ovat voineet hyödyntää satoennustetietoja tilauksissaan.

Teknologisesta kehityksestä esimerkiksi käyvät myös suojakaasupakkaukset, jotka pidentävät säilyvyyttä.

Hävikin voi hyödyntää myös liiketoimintamalleissa.

Esimerkiksi Fiksuruoka.fi auttaa kuluttajia yhdistämään ekoteot ja edulliset ruokaostokset.

Fazer on kehittänyt Makea moka -karkkipussit, joihin pakataan Lappeenrannan makeistehtaalla ulkonäöltään viallisia mutta muuten moitteettomia karkkeja.

Kerro muillekin!

Luke on koonnut tiekarttatietoa ja hyviä vähentämiskeinoja päivittyvälle tiekartta-verkkosivustolleen.

”Kannustamme alan toimijoita lähettämään meille tietoa meneillään olevista ja alkavista, ruokahävikkiä vähentävistä toimista ja hankkeista. Paljasta kokeilu tai käytäntö! Avoimuus auttaa muitakin toimijoita”, Riipi kannustaa.

Lue lisää: https://www.luke.fi/ruokahavikkiseuranta/tiekartta/

Etukenosta kilpailuetua?

Suomen ruokahävikin seurantatyö ja nyt valmistunut tiekartta ovat jo herättäneet kansainvälistä kiinnostusta, sillä kaikkien EU-jäsenmaiden on raportoitava hävikki- ja elintarvikejätemääriään EU:lle vuodesta 2020 eteenpäin.

Luken tutkijat Hanna Hartikainen ja Inkeri Riipi kertovat, että he ovat käyneet ahkerasti esittelemässä Suomen toimenpiteitä EU:n komissiolle.

”EU:sta on tullut paljon mielenkiintoa meitä kohtaan. Teemme tiivistä yhteistyötä myös pohjoismaisella tasolla ja muutenkin alan tutkijoiden kanssa. Viesti meidän työstämme välittyy eteenpäin”, tutkijat kertovat.

He uskovat, että Suomelle on paljon hyötyä siitä, että seurantatyössä on tehty edelläkävijätyötä.

”Olisi hienoa, jos meidän aktiivisuutemme näkyisi myös mahdollisena ruokaketjun toimijoiden kilpailuetuna”, Hartikainen näkee.

Tiekarttatyön ohjausryhmän jäsen, Elintarviketeollisuus ry:n Anna Vainikainen sanoo, että työstä on viestitty myös elintarviketeollisuuden kattojärjestölle Brysselissä:

”Tällä tavalla asiaan ei ole kovinkaan monessa EU-maassa vielä paneuduttu, joten siellä on oltu hyvin kiinnostuneita Suomen toimenpiteistä. Olemme oppineet paljon. Meillä onkin hyvä etunoja, jos näitä käytäntöjä otetaan muuallakin käyttöön.”

Elina Saarinen

Kuva: Hanna Hartikainen/ LUKE