Salon ekovoimalaitos käynnistyi

Pitkään odotettu jätteen energiahyötykäyttö on viimein alkanut Lounavoiman ekovoimalaitoksen arinalla. Jätteenpoltto käynnistyi Salon Korvenmäessä 30. maaliskuuta 2021.

Kaukolämmön tuotanto alkaa lähiviikkoina ja sähkön tuotanto pääsee vauhtiin huhtikuun puoliväliin mennessä. Ensimmäisten kuukausien aikana optimoidaan laitoksen toimintaa.

Laitos on kokonaan valmis kesällä, jolloin Lounavoima vastaanottaa sen kattilatoimittaja Steinmüller Babcock Environment GmbH:lta.

”Tästä eteenpäin keskitymme Lounavoimassa laitoksen käytön vakiinnuttamiseen ja sen optimaalisen toiminnan löytämiseen”, kertoo Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki.

Kaukolämmön hintaan luvassa tarkistuksia

Ekovoimalaitoksessa hyödynnetään energiaksi Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) alueen kierrätyskelvotonta, polttokelpoista jätettä. Laitoksen kapasiteetti on 120 000 tonnia vuodessa.

Ekovoimalaitos tuottaa jatkossa noin 90 prosenttia Salossa käytettävästä kaukolämmöstä. Laitos tuottaa lämpöä noin 10 000 asunnon tarpeisiin. Kahden kilon jätepussillinen lämmittää omakotitaloa noin puoli tuntia.

Salon kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt laskevat puoleen aiemmasta, kun jätepolttoaineella korvataan fossiilisia polttoaineita ja turvetta. 120 000 tonnia jätepolttoainetta vastaa 50 000 tonnia kivihiiltä tai 33 miljoonaa kuutiometriä maakaasua.

Samalla vahvistetaan huoltovarmuutta: Tuontipolttoainetta pystytään nyt korvaamaan paikallisilla jätteillä.

Kuusi kahden kilon jätepussillista lämmittää sähkökiuasta yhden saunomisen verran.

Sähköstä valtaosa myydään valtakunnan verkkoon ja osa käytetään laitoksen omissa prosesseissa. Kaukolämmön tuotanto on 180–190 gigawattituntia vuodessa. Sähköä tuotetaan verkkoon noin 62 gigawattituntia vuodessa.

”Merkittävien ympäristöhyötyjen lisäksi ekovoimalaitoksen tuottama kaukolämpö on edullisempaa kuin tuontipolttoaineilla tuotettu kaukolämpö. Kaukolämmön hintaa tarkistetaan sen jälkeen, kun ekovoimalaitoksen kustannusvaikutukset alkavat näkyä”, toteaa Salon Kaukolämmön toimitusjohtaja Mika Mannervesi.

Taustalla riitaisa historia

Jätteen energiahyötykäyttöratkaisua on kaavailtu Lounais-Suomeen jo ainakin 16 vuotta. Oikeusriidat ovat venyttäneet ratkaisun löytymistä.

Sen jälkeen, kun Turun Orikedon vanha voimala sulkeutui vuoden 2014 lopussa, Turun seudulla ei ole ollut riittävästi polttokapasiteettia yhdyskuntajätteiden käsittelyyn. Turun seudulla toimiva jätehuoltolaitos onkin joutunut viemään kierrätyskelvotonta yhdyskuntajätettä poltettavaksi ulkomaille.

Alun perin entisen Ekokemin (nyk Fortum) piti rakentaa jätevoimala Salon Korvenmäkeen jo vuonna 2018. Ekokem voitti vuonna 2014 lounaisen Suomen jätelaitosten hankintarenkaan kilpailutuksen. Hankinnasta kuitenkin valitettiin markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus antoi viimeisimmät päätökset asiasta loppuvuodesta 2015. Koko jätevoimalahanke joutui vaakalaudalle.

Pitkittynyt oikeusprosessi johti siihen, että keväällä 2017 Fortum kieltäytyi tekemästä sopimusta laitoksen toteuttamisesta.

Hankintarenkaan jätelaitokset haastoivat yhtiön oikeuteen tammikuussa 2019, mutta sopu riitaan löytyi jo saman vuoden aikana.

Asia ratkesi, kun Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja Salon Kaukolämpö Oy perustivat loppuvuodesta 2017 Lounavoima Oy:n rakentamaan jätteenpolttolaitoksen Salon Korvenmäkeen. Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli entinen ekokemiläinen, Petri Onikki.

Korona viivästytti vielä viime metreillä

Kun ratkaisu löytyi, jätteen vienti ulkomaille pystyttiin lopettamaan kesällä 2020. Tuolloin Lounais-Suomen Jätehuolto alkoi paalata jätettä varastoon Turun Topinojalle ja Salon Korvenmäkeen uutta ekovoimalaitosta varten. Paaleissa on nyt varastoituna noin 55 000 tonnia jätettä.

”Ekovoimalaitoksen käynnistymistä on odotettu malttamattomasti. Nyt meillä on vihdoin paikallinen käsittelyratkaisu polttokelpoiselle jätteelle, millä on iso merkitys koko lounaiselle Suomelle. Asukkaalle hyöty Salon ekovoimalaitoksesta tulee näkymään alhaisempina jätteenkäsittelymaksuina sekä panostuksina kierrätyksen ja kiertotalouden kehittämiseen”, summaa Lounais-Suomen Jätehuollon toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.

Laitoksen käyttöönotto oli viivästyä vielä loppumetreillä, kun koronapandemia siirsi laitoksen käyttöönottoa tammikuussa 2021. Ekovoimalaitoksen työmaan työntekijöiltä löydettiin positiivisia koronatestituloksia.

”Loppumetrien viivästys pois lukien projekti eteni hyvin aikataulussaan ja laitoksen kustannusarvio pitää, vaikka jäljellä on vielä laitteistojen viimeistelytöitä”, Petri Onikki toteaa.

Ilmastohankkeita voimalan ympärille

Ekovoimalaitoksen ympärille on jo syntynyt lukuisia jäte- ja energiahuollon kehittämishankkeita, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Gasum Oy, LSJH ja Lounavoima selvittävät mahdollisuutta hyödyntää polttokelpoisen jätteen seassa olevaa biojätettä biokaasun tuotannossa.

Quantitative Heat Oy, Salon Kaukolämpö ja Lounavoima puolestaan selvittävät, kuinka Korvenmäen ekovoimalaitoksen tuottama energia saataisiin varastoitua tehokkaasti syvälle kallioperään. Näin kesällä tuotettu lämpö saataisiin käyttöön talvella, kun sitä eniten tarvitaan.

LSJH, Lounavoima ja Qvidja Kraft Ab haluavat kääntää päästöt raaka-aineeksi. Kaatopaikkakaasu sisältää paljon rikkivetyä, mutta Qvidja Kraft on kehittänyt uutta teknologiaa, jonka avulla rikkivedystä on mahdollista saada biometaanin tuotannon raaka-ainetta. Qvidja Kraft selvittää samalla, voisiko kaasutusteknologialla tuottaa biometaania myös erilaisista jätemassoista.

Kuvat: Lounavoima, Timo Jakonen. Ensimmäinen jätekuorma tuotiin Salon ekovoimalaitokselle loppuvuodesta 2020. Jätteenpoltto käynnistyi lopulta maaliskuussa 2021.