Tuhkat kiertolannoitteiksi: Jyväskylän yliopiston uusi menetelmä edistää tuhkan hyötykäyttöä metsälannoituksessa

Jyväskylän yliopiston kehittämä menetelmä laajentaa metsälannoitukseen kelpaavien tuhkien valikoimaa.

Menetelmän ansiosta sellaisetkin tuhkat, jotka eivät aiemmin ole korkean haitta-ainepitoisuutensa vuoksi kelvanneet lannoitukseen, sopivat hyödynnettäväksi metsälannoitteena.

”Kehittämässämme vihreässä menetelmässä tuhkaa käsitellään orgaanisella hapolla, joka mahdollistaa arseenin ja kadmiumin poistamisen tuhkasta ilman, että tuhkan ravinnepitoisuus metsille tärkeiden kaliumin ja fosforin osalta merkittävästi laskee”, kertoo tutkijatohtori Emilia Virtanen Jyväskylän yliopistolta.

Käsittelyn ansiosta tuhka täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Analysoiduissa tuhkissa mukana lento- ja pohjatuhkia

Jyväskylän yliopisto on mukana Heleä-hankkeessa (Vihreään siirtymään ratkaisuja tuhkan hyötykäytön ja tuhkalannoituksen lisäämisellä). Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa on Jyväskylän yliopiston lisäksi mukana myös Suomen metsäkeskus.

Heleä-hanke julkaisi äskettäin osaraporttinsa.

”Jyväskylän yliopisto vastaa hankkeessa tuhkan laadun tutkimuksesta. Analysoimme tuhkan sisältämät ravinteet ja arvokkaat metallit yliopistolla kehitettyjen ja optimoitujen menetelmien avulla”, Virtanen sanoo.

Jyväskylän yliopisto analysoi yhteensä 26 tuhkanäytettä 20 laitokselta Keski-Suomesta. Näytteet sisälsivät sekä pohja- että lentotuhkaa.

Puutuhkissa ravinteita mutta mahdollisesti myös haitta-aineita

”Tuloksemme osoittivat, että puutuhkissa on keskimäärin enemmän ravinteita, esimerkiksi fosforia ja kaliumia, ja vähemmän haitallisia aineita kuten arseenia, kadmiumia, nikkeliä, kuparia ja kromia”, selventää Virtanen.

Vaikka suurin osa analysoiduista tuhkista soveltuu sellaisenaan metsälannoitteeksi, voivat puu- ja turvetuhkien käyttöä rajoittaa niiden korkeat haitta-ainepitoisuudet, erityisesti arseenin ja kadmiumin osalta.

Turvetuhkissa haitallisten aineiden pitoisuudet olivat matalammat lyijyn, sinkin ja kadmiumin osalta.

”Tuloksissa on kuitenkin otettava huomioon poltto-olosuhteet. Myös esimerkiksi kattilamateriaalit voivat vaikuttaa syntyvien tuhkien metallipitoisuuksiin. Myös teollisuuden sivuvirtoja poltettaessa mahdolliset naulat tai muut metalliosat voivat vaikuttaa tuhkan laatuun”, Virtanen muistuttaa.

Heleä-hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja kuuluu oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahoitusohjelmaan. Hanketta rahoittavat myös Alva Oy, Finsilva Oy, Keuruun Energia Oy, Loimua Oy, Puulaakson Energia Oy, Saarijärven kaupunki, Yara Suomi sekä MHY Karstula-Kyyjärvi ja MHY Keski-Suomi.

Teksti: Uusiouutisten toimitus

Kuva: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopiston kemian laitos kehittää yleisesti tuhkissa esiintyvien haitallisten aineiden kuten arseenin ja kadmiumin poistoa.