Uusi kiertotalouskoalitio haluaa tehdä kiertotaloudesta Suomen talouden ja kasvun ytimen: ”Kiertotalous toisi työpaikkoja, vahvistaisi kauppatasetta, tukisi huoltovarmuutta ja ratkaisisi kolmoiskriisin”

Suomen on otettava rohkeasti ja itsevarmasti paikka Euroopan johtavana kiertotalousteknologioiden ja ekoinnovaatioiden maana.

Eikä kiertotaloudessa ole kyse pehmeästä ja vihreästä ympäristöpuheesta vaan voittavasta teollisuuspolitiikasta.

Näin näkee kotimaisten yritysten joukko, joka kokoontui lokakuun alussa keskustelemaan kiertotalouskoalition perustamisesta.

Yhteiskunta operoi lineaarimallilla

Kiertotalouskoalition potentiaaliset jäsenet kutsui koolle nelikko, jolla on pitkä kokemus ilmastotyöstä, kiertotalouden edistämisestä ja myös vaikeuksista ja esteistä, jotka jarruttavat kiertotalous- ja kestävyysmurrosta.

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin kertoi kiertotalouskoalition kick off -tilaisuudessa, kuinka VTT on investoinut kymmenessä vuodessa noin 50 miljoonaa euroa muovien kiertotalouteen. Espoon Bioruukki on kehittänyt muovien mekaanista ja kemiallista kierrätystä, muovien tunnistustekniikoita ja synteettisen kemian arvoketjuja.

”Koska kulutus kasvaa eksponentiaalisesti, myös ratkaisujen on oltava samalla tavalla skaalautuvia. Koska ongelmat ovat systeemisiä, myös ratkaisujen on oltava systeemisiä, mikä tapahtuu vain yritysten ja yhteistyön kautta”, Harlin tiivistää.

Pakkausten uudelleenkäyttömurrosta Pohjoismaissa yrittäneen Kamupakin perustaja ja Ensto Investin hallituksen jäsen Iida Miettinen joutui Kamupakin suhteen toteamaan, että markkinat eivät olleet vielä kypsät tarpeeksi laajalle pakkauskulttuurin muutokselle.

”Koko yhteiskunta- ja kuluttamisrakenne, infrastruktuuri ja markkina on optimoitu lineaaritalouden ja kertakäyttöpakkausten ylläpitoon”, Miettinen sanoo.

Ilmastokoalitiosta mallia

Kiertotalouskoalitio hakee toimintamallia ilmastotyöhön perustetun Climate Leadership Coalitionin (CLC) onnistumisesta. CLC on pystynyt vaikuttamaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja jopa Pariisin ilmastosopimuksen syntyyn.

Remeon hallituksen puheenjohtaja ja Climate Leadership Coalitionin entinen puheenjohtaja Pertti Korhonen uskoo, että CLC:n vaikuttamistyöstä voi saada hyvää oppia myös kiertotalouskoalition toimintaan.

Hän muistuttaa, että hiilineutraaliustavoitteet karkaavat, jollei kiertotaloutta saada toimimaan, koska kulutuksen arvoketjut vastaavat karkeasti noin kahta kolmasosaa hiilijalanjäljestä.

”Nykyiset arvoketjut on kuitenkin optimoitu luonnonvarojen kertakulutukseen. Ympäristövaikutukset on ulkoistettu”, Korhonen summaa.

Ulkoistetut ympäristökustannukset ja monet nykyiset verotusratkaisut suosivat lineaarista mallia, eikä kilpailuasetelma ole kiertotalouden kannalta reilu.

Neljäs koollekutsuja, Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen kertoi kick off -tilaisuudessa, että vaikka kiertotalous on ilmastotyön edelläkävijän strategiassa, kiertotalouden edistäminen ei ole ollut helppoa jo pelkästään sen takia, että kiertotalous on käsitteenä tavattoman laaja ja monitulkintainen.

Siksi nyt tarvitaan kiertotalouskoalitio, joka fokusoi toimintansa muutamaan keskeiseen materiaalivirtaan, koordinoi viestinsä ja yhdistää voimansa puskemaan kiertotalousmurrosta voimalla ja vaikuttavuudella sekä kotimaisella että kansainvälisellä tasolla.

”Haemme yhdessä ratkaisuja, joissa kiertotalouden liiketoiminta on aina parempaa kuin lineaarinen bisnes”, Kaskinen summaa.

Viestille painoarvoa koalitiosta

Nelikko uskoo vahvasti, että Suomella on kaikki edellytykset nousta kiertotalousteknologioiden ja -innovaatioiden johtavaksi maaksi.

Suomella on osaamista etenkin muoviteollisuuden ja kriittisten raaka-aineiden kuten arvometallien kiertotalousratkaisuissa. Lähes fossiiliton sähköverkko on Suomen oma ”kestävää öljylähde”.

”Uskomme, että Suomella on kaikki eväät nostaa kiertotalous talouden keihäänkärjeksi. Siksi perustamme kiertotalouskoalition, joka antaa edellytykset yhteiseen kiertotalousliiketoiminnan edistämiseen ja kasvattaa viestimme painoarvoa”, Miettinen tiivistää.

Yhteinen visio

Koalitio alkaa yhdessä rakentaa kiertotalouden tilannekuvaa ja hioa visioita siitä, miten muovien ja kriittisten materiaalien kiertotalous voisi toimia.

Työryhmä perustetaan edistämään yritysten välistä kiertotalousliiketoimintaa. Työryhmä katsoo myös kansainvälisiin verrokkimaihin etsiessään parhaita politiikkatoimia ja toimivimpia ohjauskeinoja ja pohtii, miten viesti välitetään halutuille kohderyhmille vaikuttavasti ja kirkkaasti.

Tarkoitus on kasvattaa etenkin päättäjien ja poliitikkojen ymmärrystä kiertotalouden merkittävistä liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksista niin Suomessa kuin EU-tasolla.

Kaskisen mukaan juuri nyt on tärkeä vaikuttamisen paikka, kun EU on pyytänyt konsultaatiota tulevaan kiertotalousregulaatioonsa.

Kiertotalousviesti olisi saatava läpi kotimaan eduskuntavaaleissa 2027, mutta ei vain yhtenä hallitusohjelman mainintana vaan koko yhteiskunnan ja kaikki toimintasektorit lävistävänä, pitkän tähtäimen talous- ja teollisuuspolitiikan ytimenä.

Kiertotaloudella lukuisia hyötyjä

Suomen vahvuutena on pitkä kokemus kiertotalouden yhteistyöstä ja laaja ymmärrys kiertotalouden hyödyistä.

Kiertotaloutta on Suomessa edistetty yli kymmenen vuoden ajan lukuisilla yritysprojekteilla, piloteilla ja kokeiluilla, tutkimushankkeilla, strategisilla tiekartoilla, vapaaehtoisilla sitoumuksilla, lainsäädännöllä ja jopa kansallisella kiertotalousohjelmalla.

Kestävyyteen pohjautuva talousmalli ei kuitenkaan vielä ole laajentunut toivotusti järjestelmätasolla vaikuttavaksi muutosvoimaksi.

Tuore Euroopan ympäristön tilan raportti muistutti taas, että Suomi kuluttaa luonnonvaroja suhteessa muuta Eurooppaa enemmän. Resurssien tuottavuus ja kiertotalousaste ovat EU:n häntäpäätä.

Kiertotalouteen kannattaisi koalition mukaan kuitenkin suunnata päättäväisesti ja laajalla rintamalla, koska kiertotalous pitää hallussaan ratkaisun avaimia moniin nykyajan viheliäisistä ongelmista.

Tutkimusten mukaan kiertotalous auttaisi ilmastotyössä vähentämällä päästöjä, vähentäisi luonnonvarojen ylikulutusta pitämällä arvokkaat materiaalit kierrossa ja auttaisi torjumaan luontokatoa ja ympäristön saastumista lievittämällä painetta kaataa, kaivaa ja louhia käyttöön yhä uusia neitseellisiä luonnonvaroja.

Kiertotalouden on todettu tukevan talouskasvua. Sillä on vahva paikallisesti ja alueellisesti työllistävä vaikutus, ja se auttaisi pitämään teollisuustuotantoa ja säilyttämään työpaikkoja kotimaassa ja Euroopassa.

Näinä aikoina kiertotalous vastaa myös koko ajan lisääntyvään tarpeeseen ylläpitää resurssiomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä.

Jätteenpoltto päästökauppaan

Näistä hyödyistä huolimatta kiertotalous ei ole edennyt tarpeeksi vauhdikkaasti. Kiertotalouskoalitiotyön tavoitteena onkin tunnistaa pahimmat pullonkaulat, jarrut ja esteet, ja löytää lääkkeitä niiden purkamiseen.

Jo kick-off-tilaisuuden keskusteluissa tuli esiin monta hidastetta ja jarrua.

Esimerkiksi luvitus on hidasta ja kankeaa, eikä jätemateriaalien ole helppoa päästä eroon jäteluokituksestaan tai siihen liittyvistä kielteisistä asenteista.

Uusioraaka-aineille tai kiertotalousratkaisuille ei ole riittävästi markkinakysyntää, koska ne ovat usein toistaiseksi vielä kalliimpia kuin lineaaritalouden ratkaisut.

Epäreilua kilpailuasetelmaa olisi purettava esimerkiksi vauhdittamalla uusiomateriaalien kysyntää käyttöosuus- tai sekoitevelvoitteilla, kierrätetyn materiaalin verokohtelua keventämällä tai ohjaamalla kiertotalousratkaisuille lisää investointitukia. Päästökaupan laajentaminen jätteenpolttoon on yksi keino.

”Valjastetaan markkinatalous ohjaamaan kiertotalouteen”

Metson sulattoliiketoiminnan johtaja Jyrki Makkonen peräänkuuluttaa toimijoilta, viranomaisilta ja päättäjiltä rohkeutta hakea isoa, kansainvälisen tason vaikuttavuutta kiertotalousbisnekselle.

”Tällä hetkellä pelataan turvallisesti 0–0-tasapeliä, mutta sillä päädytään divisioonatasolle. Meidän pitää lähteä rohkeasti haastamaan ja hakemaan 6–0-tulosta”, Makkonen kiteyttää.

Koalition kick offissa todettiin useammalla suulla, että kiertotalous toteutuu vasta, kun markkinatalous ohjaa siihen.

”Väitän, että markkinatalous on valjastettava toteuttamaan muutos luonnonvarojen lineaarisesta kertakäyttötaloudesta kestävään, energia- ja materiaalitehokkaaseen kiertotalouteen”, Pertti Korhonen tiivisti.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Elina Saarinen. Ilmastokoalition lisäksi Suomeen on syntymässä kiertotalouskoalitio. Muovien ja kriittisten materiaalien arvoketjujen keskeiset toimijat pohtivat kiertotalouden esteitä ja vauhdittavia tekijöitä koalition kick off -tilaisuudessa Espoon Otaniemessä 7. lokakuuta 2025.