Vaikuttajakaksikon perintö: Miltä näyttää kiertotalous nyt, kun Jyrki Katainen ja Mari Pantsar jättävät Sitran?

Jyrki Katainen ja Mari Pantsar
Facebooktwitterlinkedin

Vuonna 2014 Mari Pantsar tuli Sitraan johtamaan kestävyysteemaa. Hän nosti sen ytimeen kiertotalouden. Samoihin aikoihin Jyrki Katainen vaikutti kiertotalouden läpilyöntiin Euroopan komissiossa. Miltä näyttää kiertotalous Suomessa ja EU:ssa nyt, kun kaksikko jättää Sitran?

Vuodenvaihteen molemmin puolin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkisti kaksi uutista: Kestävyysratkaisut-teemaa yhdeksän vuotta johtanut Mari Pantsar ja yliasiamieheksi vuonna 2020 tullut Jyrki Katainen jättävät molemmat tehtävänsä Sitrassa.

Katainen kertoo siirtyvänsä osakkaaksi kasvuyritykseen, jonka nimi julkistetaan huhtikuussa. Pantsar puolestaan sanoo jatkavansa ”samoja hommia eri kulmalla”. Maaliskuun lopussa hän kertoi, että lähtee yhdessä entisen ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin kanssa vetämään Kari & Pantsar co -yritystä, jonka “ensimmäinen asiakas on planeetta Maa”.

Katainen ja Pantsar ovat kiertotalouden edistämisessä eräitä Suomen, ellei maailmankin, vaikutusvaltaisimpia henkilöitä. He ovat olleet viime vuosina nostamassa sekä Suomea että EU:ta kiertotalouden edelläkävijöiksi.

Näin kiertotalous tuli ohjelmiin

Kymmenen vuotta sitten Mari Pantsar veti työ- ja elinkeinoministeriössä ympäristöliiketoiminnan strategista ohjelmaa, joka toteutti silloisen pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman tavoitetta tehdä Suomesta hiilineutraali yhteiskunta ja nostaa Suomi ympäristöteknologian ykköseksi.

Kun Mari Pantsar aloitti Sitralla vuoden 2014 alussa, hänellä oli jo pitkä kokemus yritysten ympäristöasioiden kansainvälisestä edistämisestä sekä cleantech-liiketoiminnan kehittämisestä ja johtamisesta.

Sitralla Pantsar astui Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -nimisen teeman johtoon.

”Silloin 17-vuotias tyttäreni Silja sanoi, että tajuaa teeman nimestä lähinnä ja-sanan”, Pantsar hymähtää ja kertoo oivaltaneensa, että innostaakseen ihmiset toteuttamaan kestävyysmurrosta on puhuttava sitä kieltä, mitä ihmiset ymmärtävät.

Pantsar kiinnitti pian huomiota termiin, joka pilkahteli kansainvälisissä keskusteluissa: kiertotalous. Tuolloin Suomessa puhuttiin vielä kierrätysyhteiskunnasta tai materiaalitehokkuudesta.

Pantsar tutustui kiertotalouden käsitteeseen ja päätti nostaa kiertotalouden johtamansa teeman otsikkoon. Hän on luotsannut Sitralla Hiilineutraali kiertotalous- ja myöhemmin Kestävyysratkaisut -teemaa.

Aluksi kiertotalouden painopiste oli jätteissä ja niiden kierrätyksessä. Näkökulma kuitenkin laajeni nopeasti kokonaisvaltaisemmaksi materiaalien kierron mahdollistamiseksi.

”Jätteiden kierrätys vain paikkailee suunnittelussa tehtyjä virheitä. Kiertotalouden asiantuntijoiden kanssa lähdimme katsomaan ketjun alkupäätä: Miten materiaalit on suunniteltava, jotta kiertotalous voi toteutua?”, Pantsar muistelee.

Yhteisymmärrys syntyi

Samaan aikaan, kesällä 2014, Jyrki Katainen lähti kotimaan politiikan kärkipaikoilta ja siirtyi Euroopan komissioon talouskomissaariksi ja pian sen jälkeen komission varapuheenjohtajaksi.

Kun Euroopan komissio julkisti heinäkuussa 2014 ensimmäisen linjauksensa, joka mainitsi sanan kiertotalous, sen painopiste oli voimakkaasti jätteiden kierrätyksen kirittämisessä.

Katainen muistaa, että esitys herätti poliittisia ristiriitoja. Paperia moitittiin liiasta jätefokuksesta ja takertumisesta triviaaleihin seikkoihin kuten kertakäyttöisten muovipussien sääntelyyn.

Uusi komissio oli vetää koko kiertotalouspaketin pois työlistaltaan.

Tapahtui kuitenkin käänne: Loppuvuodesta 2015 komissio antoi kokonaan uuden kiertotalouspaketin.

Siinä kiertotalousajattelu oli laajentunut jätteistä tuotepolitiikkaan. Tähtäimeksi otettiin ekologinen tuotesuunnittelu ja tuotteiden koko elinkaaren kestävyys.

Mikä sai komission katsomaan kiertotaloutta uudella tavalla?

Katainen kertoo, että valmisteluvaiheessa komission virkamiehet hakivat taustatietoa kiertotalouden edelläkävijäorganisaatioilta kuten Ellen MacArthur Foundationilta – ja Sitralta.

”Meidän yksi referenssimme oli Sitra. Sitra oli edelläkävijä kierto­talousajattelun kehittämisessä”, Katainen sanoo.

Läpimurto komissiossa

Kataisen tehtävänä komission varapuheenjohtajana oli koordinoida yhdeksän eri komissaarin tehtävien yhteensovittamista. Ympäristöstä ja teollisesta kasvusta vastaavien osastojen oli yleensä vaikea löytää yhteistä säveltä, mutta äkkiä asiat loksahtivat kohdalleen.

”Komissiossa syntyi oivallus, että kiertotalous ei olekaan vain ympäristöhaittojen ja jätteiden minimointia, vaan kiertotalous voi olla talouden kestävän kasvun lähde, tapa kasvattaa EU:n sisämarkkinoiden kilpailu­kykyä”, Katainen kertoo.

Kiertotalous oli tehnyt läpimurron EU:ssa.

Kun Katainen seurasi vuonna 2020 Mikko Kososta Sitran yliasiamieheksi, uusi EU-komissio jatkoi tiellä kohti kiertotaloutta ja julkisti maaliskuussa 2020 uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman osana vihreän kehityksen ohjelmaansa.

Pitkiä harppauksia

Sitra lähti viemään kiertotaloutta eteenpäin voimalla. Miltei kymmenen vuoden aikana on edetty harppauksin.

Sitran johdolla Suomi julkaisi vuonna 2016 maailman ensimmäisenä maana kiertotalouden tiekartan, jota on sittemmin jo päivitettykin.

Sitra on auttanut teollisuusaloja ja yrityksiä muuttamaan liiketoimintaansa kohti kiertotaloutta tekemällä kiertotalouden pelikirjoja ja muita työkaluja sekä kokoamalla kiertotalouden kiinnostavimmat -yrityslistausta.

Kiertotalouden osaaminen on kehittynyt kautta yhteiskunnan, sillä Sitran johdolla kiertotalouden opetusta on tuotu kaikille koulutusasteille.

Suomi ja Sitra ovat vaikuttaneet kiertotalouskehitykseen myös kansainvälisesti. Sitran käynnistämästä maailman kiertotalousfoorumista, World Circular Economy Forumista, on tullut tuhansia asiantuntijoita kokoava vuotuinen kiertotalouden merkkitapahtuma.

Vuoden 2021 WCEF:n yhteydessä pidettiin ensimmäistä kertaa myös korkean tason päättäjien ja valtionpäämiesten kiertotaloushuippu­kokous. GACERE (Global Alliance on Circular Economy and Resource Efficiency) vie kiertotalousviestiä maailmanpolitiikkaan ja YK:n päätöksentekoon.

Innosti ja sitoutti

Mitä askelia Pantsar ja Katainen itse pitävät merkittävimpinä kiertotalouspolulla?

”Nämä kaikki ovat tärkeitä, mutta nostan ennen kaikkea kiertotalouden tiekartan. Se tehtiin laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Mukana prosessissa oli yli tuhat henkilöä, ydinryhmässä yli 40 organisaatiosta”, Pantsar sanoo.

Hän kokee, että tiekarttatyö innosti ja sitoutti ihmiset kiertotalouden edistämiseen yli toimialarajojen.

Hän poimii esiin myös sen, että Sitra satsasi yli neljä miljoonaa euroa kiertotalouskoulutukseen ja haastoi eri koulutusasteet tuottamaan kiertotalouden oppimateriaalia.

Myös Katainen nostaa kiertotalouskoulutuksen merkittäväksi saavutukseksi:

”Kertoo paljon Sitran toiminnasta, että olemme saaneet kiertotaloussisällöt tuotua mukaan opetukseen ilman, että opetussuunnitelmia tai opetuksen perusteita on tarvinnut muuttaa. Kansainvälisiäkin vierailijoita aina kiinnostaa, miten se on mahdollista. Kiertotalouskoulutuksessa Suomen maine räjähtää katosta läpi.”

Hallitukselle toiveita

Kiertotalouskoulutuksessa Suomi tosiaan loistaa kansainvälisissä vertailuissa. Entä onko Suomen maine kiertotalouden edelläkävijämaana muutoin perusteltu?

Pantsarin mukaan ainakin ajatusjohtajana Suomi on kiertotalouden edelläkävijä.

”Mutta jos katsotaan raakoja lukuja siitä, miten materiaalit kiertävät yhteiskunnissa, ei mikään maa ole kauhean pitkällä.”

Suomen materiaalien kiertotalousaste on paljon EU-keskiarvoa huonompi. Käyttöönotettujen resurssien arvonlisässä ja tuottavuudessa on menty jopa takapakkia, esimerkiksi jos katsotaan metsäteollisuuden jalostusarvoa.

Pantsar toivoisi konkreettisia tavoitteita resurssien tuottavuuden parantamiselle ja nykyistä enemmän ohjauskeinoja, kuten luontopääoman hinnoittelua. Nyt neitseellisten luonnonvarojen kuten puupohjaisten materiaalien käyttöönotto on edullista.

Hän pitää Reijo Karhisen johtaman työryhmän vuonna 2021 valmistelemaa kiertotalouden strategista ohjelmaa yllättävän hyvänä paperina. Se tavoittelee uusiutumattomien luonnonvarojen kotimaisen kulutuksen vähentämistä sekä resurssien tuottavuuden ja materiaalien kiertotalousasteen kaksinkertaistamista.

Strategisesta ohjelmasta on tehty valtioneuvoston periaatepäätös, mikä ei kuitenkaan sido seuraavaa hallitusta. Pantsar toivoo, että seuraava hallitus ottaisi sen tavoitteet ja toimenpiteet ohjelmaansa.

Hänen mukaansa tavoitteet kannattaisi laajentaa myös uusiutuvien luonnonvarojen ja vientituotteiden materiaalikulutuksen vähentämiseen.

”Luonnonvaraveroja pitää nopeasti alkaa suunnitella, jos vapaaehtoiset toimet eivät riitä. Ehdotan, että neitseellisten luonnonvarojen käyttöönottoon kohdistuisi vero.”

Pantsar esittää valtiolle ja yrityksille 20 toimenpidettä ja ohjauskeinoa tuoreessa selvityksessään, jossa hän tutki elinkeinoelämän potentiaalia luontokadon hillitsemisessä. Hän luovutti selvityksen maaliskuun alussa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle.

Markkinataloudelle uusi tehtävä?

Entä onko EU onnistunut kiertotalouden edelläkävijänä?

Kataisen mukaan EU on ehdottomasti kiertotaloussääntelyn suurvalta, joka omalla vastuullisuusregulaatiollaan vaikuttaa globaaleihin markkinoihin.

”EU:n markkinasääntely on ylivoimaisesti edelläkävijän asemassa. Brysselin efekti tarkoittaa, että myös muiden kuin EU-maiden yritykset sopeutuvat EU:n laatimaan tuotesääntelyyn. Mutta sekin täytyy todeta, että riskinä on osaoptimointi, jos aletaan säädellä teknologioita ja ratkaisuja eikä lopputulosta.”

Katainen uskoo, että kiertotalous on nousemassa keinoksi puuttua sekä ilmastokriisin että luontokadon juurisyyhyn, ylikulutukseen.

”Kyse on vain siitä, mitä markkinatalous valjastetaan tekemään. Pohjoismaissa markkinataloutta on käytetty sosiaalisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen vaurauden kasvattamiseen. Aivan yhtä hyvin samaa instrumenttia voisi käyttää ekologisen siirtymän vahvistamiseen. Markkinoiden voima ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemisessa on alihyödynnetty.”

EU näkee kiertotalouden Kataisen mukaan myös EU:n strategisen autonomian peruspilarina:

”Kun EU pyrkii vähentämään epäterveitä riippuvuuksia epävakaista ja autoritäärisistä hallinnoista, kiertotalous on yksi ratkaisu tässä. Esimerkiksi kun mietitään, mistä tulevat raaka-aineet tuulimyllyihin. Voidaanko käyttää jo kertaalleen käyttöönotettuja luonnonvaroja päästöttömän energian tuotannossa?”

Katainen toivoo, että Suomella olisi kyvykkyyttä tarjota vakavasti otettavia syötteitä tulevan komission työohjelmaan ja vaikuttaa mahdolliseen EU:n vihreän kasvun 2.0 -ohjelmaan. Jospa se yhdistäisi ilmastokriisin ja luontokadon torjunnan sekä talouden?

Kokeiluille kiitosta

Pantsar ja Katainen ovat jättämässä tehtävänsä Sitrassa haikeina mutta hyvillä mielin.

Seuraajalleen Pantsar antaa yhden neuvon: ”Toivon raikkaita, rohkeita ajatuksia ja innovatiivista lähestymistapaa.”

Molemmat ovat pitäneet Sitraa innostavana, uutta rohkeasti pohtivana ja kokeilevana työyhteisönä.

He näkevät Sitran vahvuutena sen, että tulevaisuustalo muokkaa tutkittua tietoa hyödynnettävään muotoon ja saattaa ihmiset niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta yhteen oivaltamaan uutta, kokeilemaan ja tekemään yhdessä.

”Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että ilman Sitraa kiertotalous ei olisi Suomessa niin vahva kuin se nyt on”, Katainen summaa.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Miikka Pirinen/ Sitra.

Kuvatekstit: Sitra on tehnyt hyvää työtä kiertotalouskoulutuksen edistämisessä Suomessa. Mari Pantsar näkee, että kiertotalouden ja ympäristöalojen osaajien kysyntä yrityksissä tulee entisestään kasvamaan.

Jyrki Kataisen mukaan markkinatalous on ollut alihyödynnetty voimavara ekologisten kriisien ratkaisemisessa.

Facebooktwitterlinkedin