Kestävyyspaneelilta hallitusohjelmavisio: Akuuttien kriisien ratkomisesta on siirryttävä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseen

Kestävyyspaneeli julkaisi 17. huhtikuuta vision hallitusohjelmasta. Se tähtää hyvinvoivaan Suomeen maapallon rajoissa.

Vision mukaan päätöksenteon tavoitteeksi tulisi asettaa luonnon ja ihmisten hyvinvointi talouskasvun sijaan.

”Nyt on käynyt niin, että keinosta eli talouskasvusta on tullut päämäärä itsessään. Häntä on alkanut heiluttaa koiraa”, LUT-yliopiston professori, Kestävyyspaneelin puheenjohtaja Lassi Linnanen sanoo.

Ylikulutuksen lopettaminen politiikan ytimeen

Paneelin mukaan nykyinen politiikka on jatkuvaa yhä uusiin kriiseihin reagoimista mutta ei puutu niiden juurisyihin. Taustalla ovat planetaaristen rajojen ylitykset ja luonnonvarojen ylikulutus, jotka lisäävät myös yhteiskunnallisia jännitteitä.

Seitsemän yhdeksästä planetaarisesta rajasta on jo ylitetty. Kymmenen tuhatta vuotta jatkunut suhteellisen vakaa aikakausi maapallolla on horjumassa.

”Miksi meillä on moniongelmainen potilas Maa? Siksi, että ylikulutamme luonnonvaroja ja aiheutamme painetta planetaariseen systeemiin”, Linnanen tiivistää.

Tähän juurisyyhyn olisi korkea aika puuttua politiikkatoimilla.

Ennakointia ja pitkäjänteisyyttä

Kestävyyspaneelin ehdottaman hallitusohjelman vision keskeiset teemat ovat luonnon ja ihmisten hyvinvointi, osallistuva demokratia, planetaarinen turvallisuus ja reilu talous.

Paneelin mukaan talouden tulisi turvata perustarpeet ilman ylikulutusta. Tämä edellyttää myös nykyistä reilumpaa varallisuuden jakautumista ja uusia ohjauskeinoja, kuten ylikulutukseen kohdistuvia veroja.

Kestävyyspaneeli korostaa, että muutos vaatii laajoja poliittisia toimenpiteitä eri aikajänteillä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Tavoitteena on siirtyä reaktiivisesta kriisinhallinnasta kohti ennakoivaa ja systeemistä kestävyysmurrosta.

Ultrapikatuotteille erillisvero

Paneeli esitteli julkistusverkkolähetyksessä jo pienen määrän alustavia politiikkatoimenpiteitä, joiden avulla visiota voi lähteä toteuttamaan.

Yksi toimenpide voisi olla ylikulutuksen verottaminen.

Erillisvero voitaisiin asettaa esimerkiksi ultrapikamuodille, ylellisyyspalveluille ja paljon päästöjä aiheuttaville tuotteille.

Luonnonvarojen hallintaa tulisi uudistaa ylikansallisesti neuvotellen. Kulutuksen kohtuullistaminen tulisi tuoda osaksi EU:n vuoden 2040 ilmasto-, energia- ja materiaalikäyttökehyksiä.

Luonnonvarojen käytölle voisi asettaa tuotanto- tai kulutusperusteiset, sitovat rajat.

BKT-mittarille haastaja

Paneeli esittää myös kokonaiskestävyyden mittareita bruttokansantuotteen rinnalle.

Kestävyyspaneeli valmisteli hallitusohjelman mukaisen kokonaiskestävyysmittariston jo vuonna 2024 yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Ympäristölle haitallisista tuista tulisi luopua.

Voitaisiin myös säätää luontolaki, johon määritettäisiin alueelliset rajat luonnonvarojen käytölle sekä linjaukset luontopääoman säilymisen mittaamisesta.

EU:n biodiversiteettistrategia ja ennallistamisasetus ovat jo hyviä ohjauskeinoja, jotka täytyy toimeenpanna asiantuntevasti.

Laajempi lista toimenpiteistä tullaan julkaisemaan syksyllä, jolloin myös kansalaisia ja sidosryhmiä pyydetään osallistumaan toimenpiteiden valintaan.

Kohtuutaloutta ja kiertotaloutta

Kestävyyspaneeli korostaa tarvetta tarkastella taloutta uudesta näkökulmasta.

”Kansantalouden tehtävä ei ole kasvaa. Kansantalouden pitäisi tukea kansalaisia siinä, että perustarpeet asumisen, liikkumisen, ravinnon, tavaroiden ja palveluiden osalta hoituvat”, Linnanen muistuttaa.

Kun puhutaan kohtuullisuudesta, ajatuksena on, että kaikkien perustarpeet tulee pystyä turvaamaan eikä toisaalta kenellekään suoda liikaa ylenpalttista kulutusta.

Kestävyyspaneeli korostaa visiossaan paitsi kohtuutaloutta, myös kiertotaloutta.

Paneelin mukaan lähestymistavat täydentävät toisiaan: kulutuksen määrää on vähennettävä samalla kun materiaalien kiertoa tehostetaan ja tuotteiden käyttöikää pidennetään.

”Tarvitsemme materiaalikiertojen järkeistämistä, eli sitä, että jo käyttöön otetut materiaalit saadaan pysymään käytössä mahdollisimman pitkään. Ja tarvitsemme myös välttämistä, jota kohtuutalous edustaa. Planeettamme on rajallinen ja elämme suljetussa systeemissä. Kuuhun perustetuilla kaivoksilla emme ratkaise ongelmia, joten materiaalin käyttömäärien kohtuullistaminen on välttämätöntä”, Itä-Suomen yliopiston professori Arto O. Salonen sanoo.

Salonen vetää konsortion johtajana tutkimushanketta osana laajaa Strategisen tutkimuksen neuvoston Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (Just Transition) -ohjelmaa, joka jatkuu vuoteen 2029. Salosen vetämä SISU-tutkimushanke tavoittelee kohtuusratkaisuilla sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea.

Kestävyyspaneeli, Nuorten Agenda 2030 -ryhmä ja Nuorten luonto- ja ilmastoryhmä NUOLI järjestävät hallitusohjelmavisiosta keskustelutilaisuuksia ja dialogeja eri puolilla Suomea kevään aikana.

Ensimmäinen paneelikeskustelu pidetään 28.4.2026 Helsingin keskustakirjasto Oodissa.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Adobe Stock. Kestävyyspaneelin julkaiseman vaihtoehtoisen hallitusohjelmavision johtoajatuksena on siirtää päätöksenteon tavoite kohti luonnon ja ihmisten hyvinvointia.