Kiertotalouden osaamistarpeiden ennakointia ja osaamisen tunnustamista digitaalisen osaamismerkistön avulla

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Työelämässä tarvittava tietotaito on jatkuvassa kehityksessä. Tarve on alakohtaista, mutta on myös kaikkia aloja lävistäviä teemoja, missä tarve tietojen päivitykselle on erityisen suurta. Kiertotalous on yksi näistä teemoista.

Muutos kohti kiertotalouteen perustuvaa talousmallia edellyttää teknologisen kehityksen lisäksi osaamisen kehittämistä ja päivittämistä sekä tämän kiertotalousosaamisen kytkemistä yritysten liiketoiminnan ja tuotantoprosessien kehittämiseen. Vihreä siirtymä vaikuttaa jollain aikavälillä lähes kaikkiin ammattiryhmiin, mutta myös kansalaisten arkeen. Tähän kehitykseen vastaaminen edellyttää kestävyysosaamisen vahvistamista kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa koulutusmuodoissa. (VN, 2023.)

Kiertotalousosaamisen kehittämiseksi ja koulutustarpeisiin vastaamiseksi tulee kuitenkin aluksi tunnistaa jo olemassa olevaa osaamista. Monilla aloilla onkin jo useita työntekijöitä, joiden ymmärrys kiertotaloudesta on sillä tasolla, että se voi hyödyttää työnantajaorganisaatiota. Tämän osaamisen tunnistamiseksi kehitettiin digitaalinen Kiertotalouden osaamismerkistö.

Kiertotalousosaamisen tarve on tunnistettu jo aiemmin valtion tasolla, osana kansallisen kiertotalouden strategisen ohjelman toimeenpanoa (VN, 2021), ja Kiertotalouden osaamismerkistö kehitettiinkin työ- ja elinkeinoministeriön tuella. Lähtöajatuksena oli olemassa olevien työyhteisöjen kiertotalousosaamisen tunnistaminen. Haketta veti AFRY, ja mukana hankekonsortiossa olivat TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry ja Turun ammattikorkeakoulu.

Kiertotalouden osaamismerkistöä kehittäessä on keskitytty osaamisen tunnistamiseen, tunnustamiseen ja arviointiin. Osaamismerkistön suunnittelu- ja kehittämisvaiheessa kerättiin tietoa ja tehtiin haastatteluja työnantajien ja ammattiyhdistysten kanssa. Tiedonkeruun perusteella saatiin muodostettua ymmärrystä työmarkkinoiden kiertotalousosaamisen nykytilasta sekä tulevaisuuden tarpeista.

Digitaaliset osaamismerkit mahdollistavat nopean ja joustavan osaamisentunnistamisen

Digitaalisilla osaamismerkeillä voidaan tunnistaa olemassa olevaa osaamista tehden osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta joustavaa (OKM, 2023). Digitaalinen osaamismerkki on konkreettinen, standardoitu tosite osaamisesta. Se rakentuu osaamistavoitteista ja osaamiskriteereistä, joiden perusteella osaaminen tunnistetaan. (TEM, 2024.)

Osaamismerkkien suosio on kasvanut, sillä ne toimivat motivoivana ja kustannustehokkaana tapana tunnistaa ja tunnustaa eri tavoin hankittua osaamista niin osana opintoja kuin työuran aikana. Osaamismerkkien saaja omistaa itse tiedon omasta osaamisestaan ja voi siten päättää, miten tietoa hyödyntää ja kenelle sitä haluaa jakaa. Osaamisen tunnistaminen tukee urakehitystä mutta myös toimimista parhaiten omaa osaamista vastaavissa tehtävissä. (TEM, 2024.)

Kiertotalouden osaamismerkit voivat toimia osaamisen tunnistamisen työkaluna koulutusjärjestelmän ja työelämän rajapinnalla. Kiertotalouden osaamismerkistö koostuu neljästä perusmerkistä ja kahdesta koontimerkistä. Kullekin merkille on määritelty osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin malli rakennettiin siten, että se arvioi sekä kiertotalouden roolia kestävyyssiirtymässä että systeemitason ymmärrystä ja kiertotalousratkaisuihin liittyvää sisältöosaamista.

Perusmerkkejä ovat Kiertotalouden perusteet, Kiertotalouden periaatteet ja toimintamallit, Digitalisaatio, data ja tekoäly kiertotaloudessa sekä Kiertotalouden kehittäminen ja soveltaminen. Ensimmäiset kaksi merkkiä hyväksytysti suorittanut voi hakea Kiertotalouden perusosaaja -koontimerkkiä ja kaksi jälkimmäistä hyväksytysti suorittanut saa oikeuden Kiertotalouden ratkaisija -merkin hakemiseen.

Kiertotalouden osaamismerkistöä pilotoitiin kesän ja alkusyksyn 2024 aikana kahdeksassa organisaatiossa kolmella eri teollisuuden alalla, rakennus-, teknologia- ja kemianteollisuudessa. Kohderyhmänä oli asiantuntijatehtävissä työskentelevät työntekijät. Hakemuksia saapui yhteensä 167 kappaletta 60 henkilöltä. Pilotoinnin aikana myönnettiin 37 Kiertotalouden perusosaaja -koontimerkkiä ja 13 Kiertotalouden ratkaisija -koontimerkkiä.

Jokaiselta merkin suorittajalta pyydettiin palautetta. Suurin osa merkistön suorittajista oli työskennellyt kiertotalouden parissa joko melko paljon tai satunnaisesti. Merkistön haastavuus koettiin suurimmalta osin sopivaksi, ja ne, joiden mielestä merkistö oli liian haastava, eivät olleet työskennelleet kiertotalouden parissa aikaisemmin. Merkistökokonaisuuteen oltiin melko tyytyväisiä. Iso osa vastaajista olivat valmiita suosittelemaan merkistöä melko varmasti – keskiarvo nousi 3,9 pisteeseen, kun maksimi oli 5.

Erityisesti merkistöä kiiteltiin sen selkeydestä, sopivasta laajuudesta, alustan helppokäyttöisyydestä, mahdollisuudesta laajentaa ajattelua ja käyttää omaa toimialaa esimerkkinä tehtävissä. Negatiivista palautetta tuli merkistössä käytetyistä haastavistakin termeistä, kysymysten monitulkintaisuudesta, opiskelumateriaali puuttumisesta ja henkilökohtaisen palautteen puuttumisesta.

Pilotoinnin päätteeksi jokaisen organisaation kanssa käytiin vielä palautekeskustelut, joissa merkkien suorittajat saivat antaa suoraa sanallista palautetta. Keskusteluissa pohdittiin lisäksi merkistön mahdollisia jatkohyödyntämismahdollisuuksia.

Kiertotalousosaamisesta valttikortti työmarkkinoilla

Kiertotalousosaamisella on merkittävä rooli kestävyyssiirtymän vauhdittamisen näkökulmasta. Jokaisen työntekijän tulisi löytää oma paikkansa muutoksen tekemisessä ja nähdä myös oman työn vaikutukset ja vaikuttavuus kestävyyden edistämisessä. Osaamisen mittaamisella on keskeinen rooli muutoksessa. Voidaksemme suunnata oikeanlaista koulutusta eri työntekijäryhmille tulee meidän ymmärtää kiertotalousosaamisen tai siinä näkyvien puutteiden tila. (TEM, 2024)

Kiertotalousosaamiselle on kasvava kysyntä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja eri osaamistasoilla. Pilotin aikana saadun palautteen perusteella erityisesti suorittavan työn tekijöille toivottaisiin kiertotalousosaamista mittaavaa merkistöä. Tässä pilotissa keskityttiin kuitenkin vain asiantuntijatason työntekijöihin. Kiertotalousosaamista mittaava merkistö on yksi askel polulla, jossa vauhditetaan siirtymää kohti taloutta, joka ei ylitä maapallon rajoja.

Kiertotalouden osaamismerkistön tulevaisuus on vielä osittain auki, mutta hankkeen toteuttajat, tilaaja ja pilottiin osallistuneet yritykset ovat yhtä mieltä siitä, että osaamismerkistölle on tarvetta ja tilausta. Pilotoitua merkistöä tulee kuitenkin päivittää ja kehittää pilotin tulosten perusteella. Toivottavasti tulevaisuudessa merkistö kehittyy myös esimerkiksi valmistavan työn tekijöille sopivaksi sekä mahdollisesti kansainvälisille yrityksille paremmin istuvaksi. Muutos on vääjäämätöntä ja siten myös osaamismerkistön sisältö ja mitattava osaaminen tulevat elämään ajan kuluessa. Osaaminen ja sen kehittäminen on kuitenkin jatkossakin kriittisessä roolissa kestävyyssiirtymän onnistumisessa.

Teksti: Eerika Heinonen, hankesuunnittelija, Turun ammattikorkeakoulu

Kuva: Adobe Stock. Kiertotalousosaamista mittaava merkistö on yksi askel polulla, jossa vauhditetaan siirtymää kohti taloutta, joka ei ylitä maapallon rajoja.