Muovijätteestä laillinen elinkeino yhä useammalle Intiassa – Maailman kiertotalousfoorumi katsoo epävirallisiin jätteenkerääjiin

(Tilaajille.) Onkohan tässä roskapussissa shampoopullo tai jotain muuta myytäväksi kelpaavaa?

Intiassa tuhannet epäviralliset jätteenkerääjät (Informal Waste Workers, IWW) aloittavat aamunsa varhain keräten hylättyjä materiaaleja dumppausalueilta, kodeista, kaupoista ja naapurustosta. He lajittelevat roskat käsin. Heidän usein näkymättömäksi jäävä työnsä auttaa pitämään kierrätyskelpoiset materiaalit kierrossa ja tukee Intian kiertotaloutta.

Nämä jätetyöläiset joutuvat hankkimaan elantonsa ilman laillista asemaa. Heillä ei virallisesti ole työpaikkaa, vaikka heidän perheensä olisi hoitanut naapuruston jätehuoltoa vuosien ajan.

”Jätehuoltoa pidetään Intiassa usein likaisena ja vähän epäilyttävänä. Epäviralliset jätteen kerääjät ja käsittelijät ovat stigmatisoituja, eikä heitä arvosteta”, kuvailee Mahan Charmshir.

FINILOOP-ohjelma kehittää muovien kierrätystä Intiassa ja Afrikassa

Charmshirin tausta on ihmisoikeustyössä. Hän on toiminut nelisen vuotta hollantilaisessa Waste-kansalaisjärjestössä FINILOOP-ohjelman projektipäällikkönä.

Ohjelma auttaa paikallisia yhteisöjä ja kuntia parantamaan jätehuoltoa, etenkin muovien kierrätystä, ja kohentaa samalla epävirallisten jätetyöläisten asemaa Intiassa ja Afrikassa.

”Minun fokuksessani ovat epävirallisten jätetyöläisten elin- ja työolot. On hienoa olla mukana kehitysprojektissa, joka auttaa ihmisiä, jotka ovat päivittäin jäteongelmien etulinjassa”, Charmshir sanoo.

Epävirallisten jätteenkerääjien asemasta ja jätetyön vaatimuksista keskustellaan ensi viikolla (15.–18. syyskuuta 2026) pidettävässä, Sitran ja kumppaneiden järjestämässä Maailman kiertotalousfoorumissa (World Circular Economy Forum) Intian Gandhinagarissa.

Keskiviikkona 16.9. UNDP ja Intialaisten jätteenkerääjien yhdistys AIW järjestävät Maailman kiertotalousfoorumissa session, joka koskee nimenomaan epävirallisen sektorin jätetyöntekijöitä ja heidän toimeentuloaan.

17.9. pidettävässä Accelerator Sessionissa aiheena on puolestaan muovien kiertotalouden skaalaaminen.

Epävirallisille kerääjille lähes tuhat virallista työpaikkaa

Waste haluaa lisätä jätetyön arvostusta ja tehdä epävirallisten jätteenkerääjien osaamisesta tunnustettua.

”Kerääjien työ on likaista ja vaarallista. He ovatkin usein sairaina. Jokainen sairastettu päivä on pois jätteen keräämisestä, mikä tarkoittaa, että näinä päivinä heillä ei välttämättä ole varaa ruokaan”, Charmshir konkretisoi.

Wasten ohjelma auttaa hankkimaan suojatyövaatteita ja terveydenhoitoa.

Ohjelmassa on myös taitojen ja osaamisen kehittämistä vastaamaan virallisten jätehuoltoyhtiöiden tarpeisiin. Näin kerääjät voivat lopulta löytää virallisen työpaikan. Waste on auttanut jo yli 900 kerääjää työllistymään tällä tavalla.

Lisäksi Waste auttaa jätemyyntiketjussa välittäjinä toimivia epävirallisia yrityksiä saamaan toimintansa sille tasolle, että nämä voivat hakea viralliset luvat ja paperit.

”Voimme tarjota tietopaketin, jonka avulla toimitilat saadaan työ- ja paloturvallisiksi ja toiminta organisoiduksi niin, että yritys voi hakea lainaa tai pääomaa toimintansa kehittämiseen”, Charmshir kertoo.

Intiassa Waste työskentelee parhaillaan neljässä miljoonakaupungissa. Ohjelma laajeni vuosi sitten Afrikan Malawin pääkaupunkiin Lilongween. Työ (SWEEP-ohjelma) on alkamassa myös pakolaiskeskuksissa esimerkiksi Kenian ja Ugandan rajalla.

Wastella on myös sanitaatioon ja ulosteiden jätehuoltoon keskittyvä Finish Mondial -ohjelma sekä pk-yritysten rahoitusohjelma Take-a-Stake.

Pysyvän jätehuoltojärjestelmän rakentaminen vie useita vuosia

Wastessä 12 vuotta työskennellyt kemian insinööri ja yhdyskuntajätehuollon asiantuntija Sophie van den Berg korostaa, että Wasten tarkoituksena on rakentaa systeemitason pitkäjänteistä muutosta.

”Emme itse implementoi mitään, vaan etsimme aina paikalliset kumppanit toteuttamaan muutokset yhdessä. Emme halua, että projektin päättyessä järjestelmä romahtaa vaan että paikalliset organisaatiot jatkavat toimintaa.”

Jätehuoltojärjestelmän paikalliseen rakentamiseen on saatava mukaan koko yhteisö kerääjistä yrityksiin, hallituksiin ja rahoittajiin.

Rahoittajissa on esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Hollannin kehitysyhtiötä. Suomi ei toistaiseksi ole ollut rahoittajien joukossa, mutta van den Berg toivoo tilanteen muuttuvan.

”IKEA Foundation oli rahoituskumppaninamme lähes neljä vuotta. Järjestelmätason muutos, jota tavoittelemme, on kuitenkin pitkä prosessi, ja voi kestää vielä useita vuosia ennen kuin järjestelmästä saadaan täysin kestävä”, van den Berg sanoo.

Kierrätysmuovista käsitöitä, kattotiiliä ja tuoleja

FINILOOP-ohjelmassa kerätyt jätteet kuljetetaan paikallisiin materiaalitalteenottopisteisiin, joissa arvokkaimmat materiaalit otetaan talteen.

Jätteestä valmistetaan esimerkiksi kompostia tai RDF-kierrätyspolttoainetta sementtitehtaisiin.

Kalvomuoveista paikalliset mikroyritykset askartelevat erilaisia käyttöesineitä kuten pussukoita. Juomapakkausmuovista on tehty rakennuselementtejä ja meluesteitä, pakkausmuoveista jopa huonekaluja.

”Intiassa on paljon mahdollisuuksia kierrätyssovelluksiin. Tämä onkin houkutteleva alue esimerkiksi start-upeille”, Charmshir sanoo.

Ohjelman aikana muovijätettä on saatu kerättyä talteen yli 10 000 tonnia. Siitä noin 6 600 on päätynyt hyötykäyttöön. Loppu on sijoitettu laillisille kaatopaikoille.

”Sekin on siis saatu pois katuja ja ympäristöä roskaamasta”, van den Berg muistuttaa.

Ohjeistus: Lajittele jätteet kolmeen jakeeseen

Myös jätteen tuottajat eli paikalliset asukkaat on saatava mukaan, jotta järjestelmästä rakentuu kestävä.

”Aivan ensimmäiseksi kierrämme ovelta ovelle ja kerromme, miksi jätteet kannattaa lajitella ja kierrättää”, van den Berg sanoo.

Waste ohjeistaa ihmisiä lajittelemaan jätteet kolmeen jakeeseen: kuivajätteisiin kuuluvat esimerkiksi pakkaukset, muovit ja kartonki, märkäjätteisiin biojätteet, ja vaarallisiin jätteisiin esimerkiksi lääkeruiskut.

Kolmijako on suunniteltu näin, jotta materiaalit säilyisivät kierrätyskelpoisina, mutta ohjeistuksessa on ajateltu myös epävirallisten jätteenkerääjien työturvallisuutta.

”Kun roskapussi päätyy epävirallisen kierrättäjän käsiin, hän ensimmäisenä avaa pussin ja etsii sieltä arvokkaita jätteitä. Jos pussissa on biojätettä, hänellä menee aikaa muovipakkausten puhdistamiseen. Jos pussissa on lääkeruiskuja, hän saattaa satuttaa itsensä niihin. Kun jätteet syntypaikkalajitellaan, se on parempi jätteen kerääjälle, yhteiskunnalle ja koko jätehuoltoverkostolle”, Charmshir alleviivaa.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Waste. Jätteenkerääjä Montu kerää jätteet yli kahdestasadasta kotitaloudesta päivittäin Armitsarin alueella. FINILOOP-ohjelma auttoi häntä saamaan yhteyden alueen asukkaisiin.