Muovin erilliskeräys kasvoi yrityksissä 28 prosenttia – Kaupan ala haluaa lisätä muovipakkausten keräystä

Kuva: Elina Saarinen. Kiertotalouspäivät ovat koonneet Turkuun kiertotalouden ja jätehuoltoalan asiantuntijat pohtimaan kierrätyksen nostamiskeinoja.
Facebooktwitterlinkedin

Suomen muovipakkausten kierrätystavoitteet uhkaavat edelleen jäädä saavuttamatta. Positiivisiakin merkkejä on näkyvissä, sillä yritysten muovin erilliskeräys on lähtenyt selvään kasvuun.

Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola kertoi Kiertotalouspäivillä Turussa, että muovin erilliskeräys yrityksissä kasvoi vuosien 2024–2025 välillä 28 prosenttia pakkausten tuottajayhteisöjen alustavien tietojen perusteella.

”Myönteisiä merkkejä on nähtävissä, ja myös merkittäviä edistysaskeleita voidaan saavuttaa verrattain lyhyessä ajassa”, Ola sanoi.

Kasvua on tullut erityisesti kaupan jakelukeskuksissa ja myymälöissä, joissa muovipakkausjätteen lajittelua on tehostettu koulutuksilla ja ohjeistuksella.

Suomen muovipakkausten kierrätysaste oli kuitenkin viimeisimmässä tilastossa vuodelta 2024 vasta 29 prosenttia, kun EU:n sitova tavoite vuodelle 2025 on 50 prosenttia. Tavoite näyttää karkaavan.

”Tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta kierrätystavoitteet saavutetaan. Hyvä suunnittelu ja toimiva yhteistyö säästävät kaikkien osapuolten kustannuksia ja viime kädessä etenkin kansalaisten, koska pakkausten keräyksen ja kierrätyksen kulut valuvat lopulta tuotteiden hintoihin”, Ola muistuttaa.

Energiajakeen keräystä syytä karsia

Kaupan ala kannattaa yleisen lajitteluvelvollisuuden ottamista mukaan uudistuvaan jätelakiin ja kiertotalouslakiin.

Kaupan liitto toivoo myös, että laista poistettaisiin rajat, jonka mukaan muovipakkausjätteet tulee erilliskerätä yrityksissä vain, jos niitä syntyy vähintään viisi kiloa viikossa.

Sen sijaan ohje voisi olla, että kaikki hallinto-, palvelu- ja yrityskiinteistöissä toimivat erilliskeräävät muovipakkausjätteensä. Se olisi viestinnällisestikin nykyistä helpompi kommunikoida.

Olan mukaan nykyinen käytäntö, jossa kierrätyskelpoista jätettä päätyy energiajakeeseen, vaikeuttaa EU:n tavoitteiden saavuttamista. Hän toivookin jätehuoltopalvelujen järjestäjiltä tukea siinä, että tarjottavat palvelut pohjautuvat lakiin ja edistävät kierrätystavoitteiden saavuttamista.

”Jos energiajakeen keräys jatkuu nykyisellään, emme todennäköisesti tule ikinä saavuttamaan EU:n sitovaa muovin kierrätystavoitetta”, hän sanoi.

Toimistoissa varaa tehostaa

Kaupan liitto ei kuitenkaan kannata asuinkiinteistöjen muovinkeräyksen laajentamista sen tehottomuuden ja kalliin kustannuksen vuoksi. Sen sijaan ala olisi valmis huomattavasti kasvattamaan muovipakkausjätteen keräystä Ringin ekopisteverkostossa nykyisestä noin tuhannesta kahdestasadasta pisteestä.

Olan mukaan erityisesti hallinto- ja palvelukiinteistöissä on edelleen paljon energiajätteen keräystä, vaikka muovipakkausjäte pitäisi lajitella erikseen.

”Hallinto- ja palvelukiinteistöt ovat alhaalla roikkuva hedelmä. Siellä olisi mahdollista nostaa kierrätysastetta nopeasti ja kustannustehokkaasti”, Ola sanoo mutta jatkaa:

”Mutta tämä ei poista sitä tosiasiaa, että niin yrityspuolella kuin kototalouksissa on edelleen paljon tehtävä. Kotitaloudet lajittelevat Suomessa keskimäärin vain kolme muovipakkausta kymmenestä.”

Kansallinen osaaminen huomioon

Kiertotalouspäivillä nousi esiin myös huoli EU:n mahdollisesta lisäsääntelystä. Pelkona on, että jos jäsenmaat eivät saavuta nykyisiä, direktiiveihin perustuvia sitovia keräys- ja kierrätystavoitteita, EU voi alkaa ohjata toimintaa entistä yksityiskohtaisemmilla asetuksilla. Tämä voisi kaventaa jäsenmaiden mahdollisuuksia päättää itse tehokkaimmista keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi sekä sivuuttaa Suomen erityisolosuhteet ja lisätä kustannuksia.

Kaupan ala pitää tärkeänä, että kiertotalousratkaisut toteutetaan kustannustehokkaasti aikana, jolloin Suomi kamppailee muutenkin heikon taloustilanteen kanssa.

”Meillä itsellämme on paras tieto siitä, millaiset ratkaisut toimivat Suomessa. On tärkeää, että päätösvaltaa jää myös kansallisesti”, Ola sanoi.

Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämät Kiertotalouspäivät pidettiin Turussa 20.–21. toukokuuta.

Kuva: Elina Saarinen. Kiertotalouspäivien juontaja Gogi Mavromichalis hauskuutti yleisöä pohtimalla, kuinka suuren romumetallimäärän hän voisi saada kierrätykseen, jos hän toimittaisi kotoa pois erään vihaamansa kynttilänjalan.
Kuva: Elina Saarinen. Kiertotalouspäivien juontaja Gogi Mavromichalis hauskuutti yleisöä pohtimalla, kuinka suuren romumetallimäärän hän voisi saada kierrätykseen, jos hän toimittaisi kotoa pois erään vihaamansa kynttilänjalan.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Elina Saarinen. Kiertotalouspäivät ovat koonneet Turkuun kiertotalouden ja jätehuoltoalan asiantuntijat pohtimaan kierrätyksen nostamiskeinoja.

Facebooktwitterlinkedin
Uusiouutiset
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.