Kiertotalouslakia valmistellut työryhmä esittää, että Suomessa säädetään kiertotalouslaki, joka korvaisi nykyisen jätelain.

Työryhmä julkaisi mietintönsä 10. helmikuuta 2026. Mietintö sisältää useita ehdotuksia uusiksi ohjauskeinoiksi. Uudistus korostaisi sääntelyn elinkaarinäkökulmaa.

Kiertotalouden tavoitteet suunnitelmassa

Työryhmä esittää mietinnössään keskeisiä muutosehdotuksia nykyiseen jätelainsäädäntöön.

Keskeinen uusi elementti olisi kansallinen kiertotalouden suunnittelujärjestelmä.

Valtakunnallisen jätesuunnitelman eli Valtsun sijasta jatkossa laadittaisiin kiertotaloussuunnitelma.

Siinä asetettaisiin tavoitteet ja toimenpiteet luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle, kiertotalousasteelle, resurssitehokkuudelle, uudelleenkäytölle ja jätehuollon kehittämiselle.

Suunnitelman toimivuutta arvioitaisiin vähintään kuuden vuoden välein. Viranomaisten olisi huomioitava se omassa toiminnassaan.

Eduskunnalle annettaisiin lisäksi kolmen vuoden välein kiertotalouskertomus.

Julkisiin hankintoihin kiertotalouskriteerit

Toinen työryhmän ehdottama keskeinen muutos olisi, että julkiset hankinnat valjastettaisiin tukemaan kiertotaloutta.

Suurten hankintayksiköiden (siis hankintayksiköiden, joiden hankinnat ylittävät 10 miljoonaa euroa vuodessa) olisi asetettava kiertotaloustavoitteet hankintastrategioissaan.

Niiden olisi huomioitava olennaiset kiertotalousnäkökohdat kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Sääntely ei kuitenkaan koskisi puolustus- ja turvallisuushankintoja.

Jätehierarkia toteen

Lakiin ehdotetaan myös etusijajärjestyksen vahvistamista siten, että jätteen synnyn ehkäisy ja uudelleenkäyttö asetettaisiin nykyistä selkeämmin etusijalle.

Etusijajärjestyksen mukaan jätteen synnyn ehkäisy ja uudelleenkäyttö tai uudelleenkäyttöön valmistelu ovat jo nykyisessä jätelaissa etusijalla ennen kierrätystä. Jätteenpolton ja loppusijoituksen tulisi olla vasta viimesijaisia jätteenkäsittelyn tapoja.

Käytännössä suurin osa (noin 51 prosenttia) yhdyskuntajätteistä ohjautuu kuitenkin polttoon. Kierrätysaste oli tuoreessa jätetilastossa vuodelta 2024 noin 48 prosenttia. Uudelleenkäyttöön valmistelua tapahtuu jätetilaston mukaan vain 0,3 prosenttia.

Työryhmä lisäisi uudelleenkäyttöä muun muassa keventämällä uudelleenkäyttötoimijoiden hallinnollista taakkaa, laventamalla uudelleenkäytön määritelmää ja asettamalla tuottajille uusia uudelleenkäyttövelvoitteita. Käyttökelpoisten tuotteiden rikkoutuminen täytyisi estää kuljetuksissa ja varastoinnissa.

Yksi vaihtoehto olisi ottaa käyttöön Ranskan mallin mukainen korjausrahasto, jonka kautta tuottajat kattaisivat tuottajavastuun alaisten laitteiden ja tuotteiden korjaamisen kustannuksia.

Kierrätykseltä edellytettäisiin nykyistä korkeampaa laatua, jotta materiaalit voitaisiin kierrättää useita kertoja.

Velvoitteita laajennettaisiin koskemaan myös muita toimialoja kuin tuotantotoimintaa, esimerkiksi kaupan alaa.

Tuottajavastuun vapaamatkustajat kuriin

Työryhmä kehittäisi myös tuottajavastuujärjestelmää.

Jatkossa tuottaja voisi hoitaa vastuunsa vain tuottajayhteisön kautta. Vapaamatkustajaongelmaa torjuttaisiin muun ohella velvoittamalla jakelijat ja julkisia hankintoja tekevät hankintayksiköt tarkastamaan, että tuottajavastuun piirissä olevan tuotteen tuottaja on rekisteröitynyt tuottajarekisteriin.

Lisäksi työryhmä ehdottaa jäte- ja tuotetiedon julkisuuden parantamista. Valvonta- ja seuraamusjärjestelmää uudistettaisiin, jotta lain noudattamista voitaisiin tehostaa.

Jätelaissa säädetyn laiminlyöntimaksun määräytymismenettelyä yksinkertaistettaisiin.

Kierrätyskelpoista jätettä ei enää polttoon

Suomi on EU:n rikkomusmenettelyssä, koska yhdyskuntajätteiden ja muovipakkausjätteiden kierrätys sekä sähkö- ja elektroniikkaromun keräys laahaavat jäljessä tavoitetasosta.

Työryhmä on pohtinut monia keinoja kierrätysasteen nostoon. Ympäristöministeriö on myös teettänyt aiheesta työn yhteydessä selvityksiä.

Työryhmän mietintö korostaa kierrätyskelpoisen jätteen ohjaamista kierrätykseen ja sen polton rajoittamista.

Kierrätyskelpoista yhdyskuntajätettä, pakkausjätettä tai rakennus- ja purkujätettä ei jatkossa saisi kerätä energiajätteenä. Jätehuoltoyritykset eivät saisi tarjota tällaisia palveluita, vaan kierrätyskelpoiset jätejakeet olisi erilliskerättävä kierrätystä varten.

Käytännössä ehdotus kieltäisi sen, että kierrätyskelpoista elinkeinotoiminnan jätettä kerätään kierrätyspolttoaineen valmistusta varten.

Myös muun erilliskerätyn, kierrätyskelpoisen jätteen poltto ja kaatopaikkasijoitus kiellettäisiin.

Lue lisää mietinnön ehdotuksista ja uudistuksen aikataulusta tästä Uusiouutisten tilaajille avautuvasta jutusta.

”Ammattitaitoinen suutari”

Kiertotalouslakityöryhmän mietintöä 10. helmikuuta pidetyssä julkistuswebinaarissa kommentoineet asiantuntijat antoivat tunnustusta työryhmälle monimutkaisen ja vaativan työn hyvästä toteutuksesta.

”Kiertotaloudesta on usein helppoa olla samaa mieltä helikopteriperspektiivissä, mutta heti, kun lähdetään laskeutumaan yksityiskohtien tasolle, se ei ole enää kovin helppoa. Työryhmä on tehnyt hienoa työtä. Nyt sidosryhmille jää aikaa pohtia jatkoa”, totesi Tampereen kaupungin erityisasiantuntija Irina Simola kaupungin jätehuolto ja kiertotalous -yksiköstä.

Hän vertaa kiertotalouden edistämistä organisaation muutosjohtamiseen, jossa tarvitaan dataa ja systeemistä ymmärrystä.

”Taloudellisen arvon säilyttäminen jää mietinnössä vähälle huomiolle. Lainsäädäntö voi ohjata ja mahdollistaa, mutta ei yksinään riitä”, Simola sanoo.

Suutarin lapsella ei ole kenkiä

Itä-Suomen yliopiston professori Harri Kalimo kiittää työryhmän mietintöä erinomaiseksi kehystykseksi sille, kuinka kiertotalous toimii keinona vähentää luonnonvarojen kulutusta.

Hän tuo esiin, että vaikka Suomi on profiloitunut kiertotalouden mallimaana, käytännössä kiertotalous ei ole mittareiden mukaan edistynyt toivotusti.

Verrattuna muihin maihin Suomessa luonnonvarojen kulutus on suurta ja materiaalien neljän prosentin kiertotalousaste on EU:n toiseksi matalin.

”Suutarin lapsella ei ole kenkiä. Nyt kotimainen kiertotalouslakityöryhmä tulee korjaamaan tilannetta. Toisaalta kengät tulevat myös Brysselistä EU-lainsäädännön myötä. Työryhmä on tehnyt vakuuttavaa jälkeä. Voi sanoa, että meillä on ollut erittäin ammattimaiset suutarit”.

Hän muistuttaa, että kiertotaloussiirtymää joudutaan toteuttamaan ympäristössä, jota leimaavat satoja vuosia jatkuneet lineaaritalouden perinteet ja rakenteet.

”Mietintö korostaa onnistuneesti elinkaarinäkökulmaa ja tarvetta työstää oikeusjärjestelmän kokonaisuutta useiden hallinnonalojen poikki. Tämä on lupaava alku.”

Kiertotaloudesta houkuttelevaa

Kiertotalouden green deal -yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja kiertotalouskoalition vastaava Iida Miettinen näkee, että parhaimmillaan lainsäädäntö valjastaa markkinatalouden edistämään kiertotaloutta.

”On positiivista, että julkiset hankinnat on tunnistettu keskeisiksi kysyntää vahvistaviksi toimenpiteiksi”, Miettinen sanoo.

Hän näkee, että kiertotalouslaissa on tehty paljon arvokasta työtä ja luotu hyvää pohjaa kiertotalouden edistämiselle. Mietinnössä on kuitenkin jäänyt vielä vähäiseksi rakenteellisten toimien pohtiminen luonnonvarojen ylikulutuksen vähentämiseksi.

”Seuraavassa vaiheessa tarvitaan markkinaa aidosti muuttavia elementtejä, kannustimia, jotka tekevät kiertotaloudesta houkuttelevan valinnan. Osa näistä on EU-tason sääntelyä, osa kansallista.”

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Jätesääntelystä siirryttäisiin tuotteen koko elinkaaren sääntelyyn uudessa kiertotalouslaissa.