(Tilaajille.) Tekstiilien valmistajat ja maahantuojat yrityksen koosta riippumatta vastaavat tulevaisuudessa tuotteiden jätehuollon kustannuksista. Tekstiilituottajille tulee vastuu hoitaa tekstiilien erilliskeräyksestä, lajittelusta…
Kannanotto: Vain sellainen tekstiilijäte kannattaa erilliskerätä, mikä voidaan aidosti hyödyntää
Tekstiilien kiertotalousketjun toimijat ovat ottaneet kantaa tekstiili- ja jalkinejätteen keräysjärjestelmän toteuttamiseen.
Toimijoiden mukaan järjestelmää rakennettaessa tavoitteena tulee olla, että sillä saadaan kootuksi mahdollisimman laadukas materiaalivirta, joka kelpaa uudelleenkäyttöön tai kierrätettäväksi materiaalina.
Järjestelmän on oltava myös kustannuksiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan tarkoituksenmukainen.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet syyskuun lopussa Suomen Kiertovoima ry, Suomen Tekstiili & Muoti ry, Kaupan liitto, Kuntaliitto, Muoti- ja urheilukauppa ry sekä Renet Uudelleenkäyttöverkosto.
Likaantunut materiaali kuormittaisi järjestelmää
Toimijoiden mielestä keräysjärjestelmää ei saisi perustaa siitä lähtökohdasta, että sillä pyritään vain saavuttamaan mahdollisimman suuret keräysvolyymit, jos kerätylle materiaalille ei sitten löydykään todellisia uudelleenkäyttö- tai hyödyntämiskanavia.
Hyödyntämiskelvotonta materiaalia ei kannata kerätä erikseen, koska se kuormittaa järjestelmää, lisää kustannuksia ja tuottaa ympäristövaikutuksia ilman vastaavaa kiertotaloushyötyä.
”Lisäksi likaisen tekstiilin kerääminen samassa keräyksessä voi pilata uudelleenkäyttökelpoista tekstiiliä ja siten lopulta pienentää uudelleenkäyttöön ohjautuvan tekstiilin määrää”, kannanotossa todetaan.
Jos likaantunutta erilliskerättyä tekstiilijätettä sitten joudutaan toimittamaan energiakäyttöön, tämä voi heikentää kuluttajien luottamusta järjestelmään ja nakertaa lajittelumotivaatiota.
Miten erilliskeräys jatkossa järjestetään?
Kunnat ovat viime vuosina hoitaneet kotitalouksien tekstiilijätteen erilliskeräyksen ja jätehuollon.
EU:n uusi jätepuitedirektiivi kuitenkin määrää, että tekstiileiden ja jalkineiden valmistajat ja maahantuojat ovat jatkossa vastuussa tekstiilijätteen uudelleenkäytöstä, erilliskeräyksestä, kuljetuksesta sekä kierrätyksestä ja muun jätehuollon järjestämisestä.
On vielä epäselvää, millä tavalla tuottajat tämän järjestävät, ja hyödyntävätkö ne kuntien aikaisemmin rakentamaa järjestelmää jollain tavalla.
Kannanoton allekirjoittajat korostavat, että riippumatta siitä, järjestävätkö keräystä kuntien jätelaitokset, yhteisötalouden toimijat, tuottajat tai niiden yhteistyökumppanit, ainoastaan hyödyntämiskelpoista tekstiili- ja jalkinemateriaalia kannattaa erilliskerätä.
Erilliskeräystä voi myöhemmin laajentaa
Kannanottajien mukaan kuluttajien lajitteluohjeistukseen ja viestintään kannattaa satsata erityisesti, kun tulevan tekstiilijätteen tuottajavastuun mukaista keräysjärjestelmää käynnistetään.
Keräys kannattaa aloittaa puhtaimmista ja hyödyntämiseen parhaiten soveltuvista virroista.
Vasta siinä vaiheessa, kun nykyisin hyödyntämiskelvottomille tekstiileille on syntynyt toimivia hyödyntämisratkaisuja, erilliskeräystä kannattaa laajentaa näihin materiaaleihin.
Kuntien kotitalouksista keräämälle poistotekstiilikuidulle on ollut vaikea löytää kierrätyskäyttöä. Tekstiilien kiertotaloutta kehittänyt Lounais-Suomen Jätehuolto päätti vuosi sitten luopua poistotekstiilien lajittelun ja kierrätyksen toiminnoistaan. Toimintaa jatkaa Turun Ekotori.
Myös Euroopassa erilliskerättyä tekstiilimateriaalia on kertynyt varastoihin odottamaan hyödyntämistä, koska markkinoilla ei ole ollut riittävästi kysyntää kierrätyskuiduille. Tekstiilijätteessä on myös ollut jatkohyödyntämistä vaikeuttavia laatuongelmia.
Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset
Kuva: Adobe Stock. Jo pieni määrä vaikkapa homeisia vaatteita keräyserässä voi pilata suuren määrän erilliskerättyä tekstiilimateriaalia.
Aiheesta lisää
Uusiouutisten uutiskirje
