Kierrätys nousi uuteen ennätykseen – Jätteestä entistä pienempi osa laitetaan sekajäteastiaan

Uusi jätetilasto näyttää positiivisia merkkejä: Suomen yhdyskuntajätteiden kierrätysaste nousi ennätyskorkeaksi vuonna 2023.

Tilastokeskuksen viimeisimmässä yhdyskuntajätetilastossa kierrätysaste oli kohonnut jo 44,6 prosenttiin.

Kyseessä on korkein kierrätysprosentti koko kotimaisen jätetilastoinnin historian aikana.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Juha Espo vahvistaa, ettei kyse ole vain laskentateknisistä muutoksista, vaan tilasto kertoo aidosti siitä, että entistä suurempi osa kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteestä on todella saatu kierrätettyä materiaalina.

”Kyllä, kierrätys on oikeasti noussut. Muutos on pieni, mutta positiivinen”, Espo sanoo.

Vähemmän sekajäteastiaan

Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä putosi vuonna 2023 edellisvuodesta selvästi.

Kun vuonna 2022 yhdyskuntajätettä syntyi miltei 2,9 miljoonaa tonnia, vuonna 2023 jätemäärä oli laskenut lähes kolmella sadalla tuhannella tonnilla noin 2,6 miljoonaan tonniin.

Asukasta kohden laskettuna jätemäärä on siis pudonnut 521 kilosta 466 kiloon.

Suomalaiset ovat jätetilaston perusteella petranneet yhdyskuntajätteiden syntypaikkalajittelua ja erilliskeräystä. Kierrätyskelpoiset jätteet osataan nyt lajitella entistä paremmin oikeaan jäteastiaan, josta ne pääsevät kierrätettäviksi.

Sekajäteastiaan päätyi vuonna 2023 suhteellisesti vähemmän jätettä kuin kierrätysjakeiden erilliskeräykseen. Kun vielä vuonna 2022 sekajätettä oli puolet kaikesta yhdyskuntajätteestä, vuonna 2023 sekajätettä oli 46 prosenttia.

Sekajäte ohjautuu miltei sataprosenttisesti jätteenpolttolaitoksiin, joten erilliskeräys on lisännyt jätteiden materiaalikierrätystä.

Kaatopaikalle kipataan Suomessa enää tuskin mitään: vain 0,48 prosenttia yhdyskuntajätteistä loppusijoitettiin.

Jatkuuko positiivinen trendi?

Jätteiden kierrätys on pitkään pysytellyt matalalla tasolla, hieman alle 40 prosentissa.

Vuoden 2022 tilastossa tapahtui kuitenkin selvä käänne. Sekä jätemäärä että kierrätysaste kehittyvät nyt oikeaan suuntaan: Jätemäärä vähenee ja kierrätysaste kasvaa.

Vuoden 2023 tilastot jatkavat tätä positiivista trendiä.

Juha Espo ounastelee, että viime vuosina yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset (kuten koronapandemia ja kulutustottumusten muuttuminen, Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset, inflaatio- ja korkotasokehitys, ihmisten käytettävissä olevien tulojen pieneneminen ja vähittäistavarakaupan myyntivolyymien muutokset) heijastuvat myös siihen, minkälaista yhdyskuntajätettä syntyy ja kuinka paljon.

”Jengi ei kuluta vanhaan malliin. Se näkyy jätetilastossa. Ympäristö kiittää ja jätettä syntyy vähemmän”, Espo kiteyttää.

Viime vuosina Suomessa on myös lisätty huomattavasti jätteen syntypaikkalajittelua ja erilliskeräystä. Kierrätettävien jätteiden lajittelu on nykyisin jo Suomessa suhteellisen vaivatonta.

Kirittävää riittää

Vaikka vuoden 2023 tilastoissa tehtiinkin kierrätysennätys, Suomi on silti pahasti takamatkalla kierrätyksen kohentamisessa.

EU:n jätedirektiivin mukaan kierrätysasteen pitäisi olla noussut 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Tämän vuoden tilastot valmistuvat todennäköisesti vuonna 2027. Silloin nähdään, onnistuiko Suomi kirimään kierrätysastetta peräti kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Tilastokeskus. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste (punainen pylväs) on kasvattanut osuuttaan jätteen käsittelymenetelmistä. Sekajätemäärän väheneminen pienensi suoraan jätteen energiakäytön määrää (sininen pylväs).